juhannuslupiinit

Minun juhannus meni savuisasti lupiinien kanssa touhutessa ja oli totaalisen vihreä. Pistin nimittäin värjäyspadan tulelle.

Villan lisäksi kontaktivärjäsin yhden silkkipaidan lupiinilehdillä. Vastaava kasvikuiduille ei ollut koskaan onnistunut hyvin, mutta silkille kuviot tarttuvat kokemuksen mukaan helposti ja selvästi. Nyt asia vielä käytäntöön.

Paitakäärö sai muhia villalankojen kanssa samassa liemessä.

Notski oli samalla juhannuskokko, grillaushiillos ja tervankeitin.

Oli niin vihreää että olin aivan onnessani.

Langat onnistuivat oikein mukavasti.

harmaa villapusero

Mietin siinä ennen juhannusta, että voisi kokella myös harmaan langan värjäystä. Sellaista minulla ei kuitenkaan ollut valmiina. Kierrätyskeskuksessa käydessäni bongasin ilmaistorilta aivan hyväkuntoisen harmaan täysvillaisen puseron ja sehän vaan passasi! Nyt pääsee helpolla. Miksi ensin värjätä lanka ja virkata puero, jos saa puseron valmiina? (ja peukalo on ihan tervassa. Tervankeitto onnistui hyvin, mutta se on toinen juttu).

Puserosta tuli kivan oliivinvihreä.

vihreä villapusero

Keitin kontaktivärjäyksen kahteen kertaan, sekä lankojen että seuraavana päivänä villapuseron kanssa. Olen oikein tyytyväinen tähänkin tulokseen.

Lupiinin lehdistä jäi tällä kertaa oikein kauniin vaalean vihreät printit. Ne erottuvat livenä (ja vielä kuivinakin) jopa selvemmin kuin kuvissa. Ruskeat läntit ovat sipulinkuoria. Laitoin niitä varmuudeksi, että saa ainakin jotain kuvioita takuulla.

Aivan lopuksi huhmaroin värjäysvedestä poistetun lupiininlehtimössön. Laitan sen pakastimeen odottelemaan. Voisi kokeilla kasvipaperin tekoa, sitten joskus. Viira ei ollut mukana.

Kiitos kesä ja lupiinit. Nautin vihreästä juhannuksestani!

Kaakon muurit

 Wannabe Machu Picchu? Ei vaan Taavetin linnoitus Luumäellä. 

Ihan näyttäviä kivimuureja sinne on kunnostettu, kuten monessa muussakin Kaakkois-Suomen 1700-luvun linnoituksessa. Niissä voi tehdä kunnon kiertueen, aika monta tuli nähtyä.

Joissain rehevämmissä paikoissa yritin virittäytyä suorastaan viidakkotunnelmaan, vaikka onhan Salpausselän hongikko myös komeaa nähtävää. Olin muka retkellä kadonneessa viidakkotemppelissä ;)

Tämä kohta ei ollut niin tarkkaan hoidettu. Muutoin linnoitusten valleilla voi bongailla erikoisia kasveja, kuten polemokorit eli sotatulokkaat (venäläisen sotaväen mukana idästä levinneitä kasvilajeja). Lisätietoja esim. kirjasta Luonto linnoituksessa. Vallien kasvillisuutta niitetään, joten voi sattua paikalle juuri huonoon aikaan, jolloin vallit näkyvät kyllä hyvin mutta kasvit ovat nysinä.

Minun tähtäimeen sattui kasvien joukossa kummallinen lude, taitaa olla Graphosoma lineatum italicum. Noin netin mukaan tunnistettuna. Kaikki havainnot ovat ilmeisesti 2000-luvulta, joten tulokas tämäkin.

Harjun oppimiskeskuksessa ihastelin suurempia elikoita, kauniita hevoisia, paitsi jos niitä kuvaa kalansilmälinssillä :D

Seudulla on vielä yksi tärkeä maamerkki: rapakivi! Sen kummallisesti murentuneita muotoja joutuu jatkuvasti ihmettelemään.

unisiepparitakki

Kun kirjailin linnunratahousuja, sain samalla idean takista ja sutaisin äkkiä muistin virkistykseksi luonnoksen, kuva yllä. Farkkutakin selkään tulisi dreamcatcher eli unisieppari ja sulkia. Tarkempaan suunnitteluun en ryhtynyt, lopullinen malli selviää vasta tehdessä. Sitten etsiskelin sopivaa takkia kierrätyskeskuksesta, mutta kivaa lyhyttä pusakkaa ei tuntunut löytyvän. Päädyin pitkään takintapaiseen, jonka vaalensin viime kesänä, mutta se ei sen kummemmenin edennyt.

Nyt takki on saanut tilkkusulkansa selkäänsä. 

Tämä silkkitilkkusulka on jämäpaloja  muinaisesta klimt-mekosta. Minä kun tunnetusti säästän kaiken... joskus ne sitten tulevat johonkin muuhun käyttöön. Tilkkusulan "mallin" näin netissä ja tiesin että tuon haluan vielä johonkin laittaa. Malli suurin piirtein täältä: http://resurrectionfern.typepad.com/resurrection_fern/2014/11/december-6th.html

Tähän liittyy väljästi myös uusi (takin alla piilossa) pahvihenkari, jossa hauska piirroskuvio (ostopaikka Granit) ja farkkuväreissä läiskittyä maalia. Eikös se niin mene että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jotenkin ympäri mennään ja yhteen tullaan.

kesäkukkia

Juhannusterveiset kesän ja tekniikan pauloista!

Ostin kännykkään linssisarjan, jolla saa mm. makrokuvia. Ainakin jonkinlaisia, enhän tiedä mitä eroa näillä on "oikeisiin" muuta kuin että olen toisten ottamia lähikuvia ihaillut. Piti päästä itsekin kokeilemaan ja kännykällä se käy kaikista halvimmin, luulen. Tai en ainakaan jaksanut selvittää, saisiko pokkariini lisälinssejä. Juhannuksen kunniaksi tähtäillään erilaisia kukkasia. Nyt on niin paljon kaunista nähtävää luonto pullollaan.

tähtimö

metsätähti

oravanmarja

(Tämä ei ole makro, kaunis väri vain. Vertailin välillä kuinka lähelle voi zoomata pelkällä kameralla.)

Seuraavaksi ostoslistalla varmaan  jalusta. Tarkentaminen ja kännykän pitäminen paikallaan on aika mahdotonta, etenkin kun tuuli heiluttelee kohdetta. Näytöllä kuvia voi zoomata vielä aika mahtavasti, voi katsoa asioita todella lähelle.

Ötököitä olisi myös hauska kuvailla, mutta ne perhanat liikkuvat ja tarkan kuvan saaminen tällä pelillä on ihan sattuman kauppaa. Laitoin tähän epätarkan että ötökkäkammoiset eivät kauhistu :) Vaikka väitän, että en itse pelkää mitään hyönteisiä, niin täytyy myöntää, että kun näytöllä huitoi kämmenen kokoinen hämähäkki, teki refleksinomaisesti mieli siirtää käsiä vähän kauemmaksi.

Tällä saa helposti myös abstrakteja värisävykuvia. Parasta kuvissa on mielestäni kauniisti liukuvat taustavärit. On oikein hauskaa könytä maassa ja tunkea kännykkää kiinni kaikenlaisiin pikkujuttuihin. Tosi koukuttavaa! Joudutte varmasti kärsimään tästä aiheesta lisää.

Linssisarjaan kuuuluu makro, kalansilmä ja laajakulma. Kiinnitys kännykkään (tai tablettiin tms.) hoituu klipsillä, johon haluttu linssi ruuvataan kiinni. Minä valitsisn klipsin, koska vaihtelen kuitenkin kuoria. Toinen vaihtoehto olisi ollut magneettirenkula, mutta jos ymmärsin oikein, se olisi kiinteämpi. Huom! pakkauksessa tämän luvataan sopivan useimpiin malleihin, mutta parissa nokialaisessa, johon sitä on sovitettu, on kamera ollut niin kaukana reunasta, että klipsi ei ihan yllä. 

oviverho tai vastaava

Viimeisten tilkkuompelusten jälkeen alkoi kangasmyttyjä olla jo purkki pullollaan, jotain niistä täytyi ryhtyä tekemään. Miten olisi oviverho tai vastaava riipuke?

Puuhelmiin yhdistettynä syntyi jo pari rimpsua. Seuraavaksi tehdään lisää myttyjä.

Nappejakin on tullut kokeiltua, mutta niitä pitäisi olla ihan hirveästi kokonaiseen verhoon.

Mytyt syntyvät ilmaisena sivutuotteena leikkuujätteistä.

Taas tulee lisää väriä, ihan kuin sitä ei jo muutenkin olisi!

läpsyköitä tuolin peitoksi

Sain väkerrettyä "tilkkuryijyn" tuolin päälle, vaikka kyllä siinä aikaa meni. Kankaat eivät taaskaan vähentyneet niin paljon kuin olisin toivonut. Idea sai potkun persuksiin, kun tein kukkapäällystä. Jossain vaiheessa mietin, että miksi ompelen pyöreäpäisiä läpsyjä kun kulmikas olisi ehkä helpompi. No jatkoin vaan luotevasti niistä muutamasta, jotka olivat jäännet yli aurinkokissatyynystä.

Värikäs siitä ainakin tuli! Suunnittelin ostavani Ikean toukokuun erikoismallistosta kauniin vihreän korituolin, mutta nehän olivat menneet loppuun yhdessä hujauksessa, myöhästyin. Nyt täytyy sitten odotella sopivan mallisen tuolin sattumista kohdalle kierrätyskeskuksessa ja sen maalaamista. Onneksi käy nykyiseenkin tuoliin.

Yläreunan peitin nauhanpalalla, joka oli jäänyt jäljelle kun ripustin tarjottimen seinälle. Pohjana on paksua intianpuuvillaa.

Ompelin näitä paloja silloin tällöin monen viikon aikana ja koko ajan sommitelma oli jotenkin levällään lattialla. Pöytätilaa kun ei juuri ole. Ainahan täällä on jotain käsitöitä kesken pitkin poikin ja niistä saa yli hyppiä.