Joulukuun museokatsaus ja myyjäiset

On pitänyt vähän kiireellä rykäistä läpi näyttelyitä, koska monet loppuvat tammikuun alussa ja jouluna ei kuitenkaan kerkiä. Nyt oli aika nuorekas setti. Taidehallissa on Nuoret 2011. Ainakin on kokeiltu erikoisia materiaaleja. Ei nyt mitään erityisiä inspiraatioita vielä tullut. Pörröiset petoeläimet ovat aina viehättäviä.

Amos Andersonissa jatkuu erikoisten materiaalien käyttö, sillä siellä esitellään Antti Kasitonni. Pahvistakin voi rakentaa yhtä sun toista. Ja kultamaalista. Opas kertoi että materiaalivalintaan oli vaikuttanut työttömyys ja rahapula eikä muuhun ollut varaakaan. Museolla on muuten kummalliset aukioloajat, on auki maanantaina mutta ei tiistaina.

Designmuseossa pääsee hyppäämään suomalaiseen sarjakuvaan. Kun kävin siellä, niin sai seurata oikeaa sarjakuvataiteilijaa työssään, Kaisa Leka oli piirtämässä. Ajattelin taas, että pitäisi piirtää enemmän. No, virtuaalijokke seikkailee nyt myös museon seinällä, sillä saihan siellä tietysti piirtää itsekin. Tämä oli näistä näyttelyistä ensituntumalta antoisin ja inspiroivin.

Tässä pieni maistiainen museon esitteestä. Eri taiteijoiden Suomi-aiheisia sarjiksia. Lähimmäs Jokkemaan fiilistä pääsee Maria Björklundin Planeetta Z. Se on varmaan jokin planet Jokkemaan kaltainen paikka (yritinkin piirtää juttuun jotain öttiäisiä, mutta ei kuvaan sopinut).

Kovin monissa joulumyyjäisissä ei jaksa rampata, eivät ne juuri kiinnostakaan. En ole koskaan käynyt Kuvataideakatemian joulumyyjäisissä (olenkohan ennen kuullutkaan niistä?) ja valitsin nyt ne käyntikohteeksi. Paljon mielenkiintoisempaa kuin ne villasukat ja marinoidut valkosipulit. Turha mainita, että tuuli ja satoi vaakasuoraan ja vasemmalta ja oikealta. Värikkäät ruudut tulevat taas vastaan.

Tulikin sitten ostettua jouluhahjat itselle. Aloittelevan taidekeräilijän hankintoja vastavalmistuneilta taiteilijoilta. Pienen maalauksen on tehnyt Tuomas Karjalainen, alumiinille printattujen korujen tekijä on Tiitus Petäjäniemi.  (Tähän liittyy sellainen uskomaton sattuma, että olin kotiin tullessa jo autuaasti unohtanut korujen tekijän nimen. Muistelin että siinä oli Tii... Tiitus? Niemi... ei en muista... Rupesin sitten lukemaan Hesaria ja kas siinä oli juttu joulunvieroksujasta, jonka nimi oli Tiitus Petäjäniemi ?! What the...?! Sama hemmo! Kyllä Suomi on pieni paikka ja kyllä joulunvieroksuja toisen tuntee;) Tai en nyt varsinaisesti vieroksu nimenomaan joulua, mutta kaikki saman vanhan junnaaminen "näin on aina tehty" tuntuu tylsältä. Se sellainen että "olemme käyneet täällä aina samaan aikaan jo kaksikymmentä vuotta" Juu ei. Mieluummin jotain, missä ei ole käynyt ikinä). Luulen että maalaus esittää planet Jokkemaan kiertolaista. Se onkin itse asiassa osa suurempaa kokonaisuutta.

Vielä yksi joululahja. Kulttuuriyhdistys Gepardi pitää joulumyyjäisiä Lasiapalatsissa ja tämä iloinen kapokkigepardi (no luonnollisesti!) pääsi kirmailemaan Jokkemaahan lajitovereidensa seuraan.

Värikranssi

Kun näin ohjeen hirmu värikkääseen kranssiin, oli ryhdyttävä maalaushommiin.

Materiaalit ovat pahvia, vanhoja käytettyjä kirjekuoria ja akryyliväriä. Vähän suikaleita jäi yli ja niistä tuli vanha kunnon rinkulaketju. Väriallergiselle käy värjäämätön paperi tai vaikka kirjan sivut.

Näin värikäs askartelu saa aina ilon ylimmilleen Jokkemaassa. Happy happy!

(no hitsi, rakentelin noin hienon kuvan ja sitten se on ihan pieni. Jospa se edes suurenee klikkaamalla.)

Valopilkku 3

Valopilkku nro 3

Sinikeltainen kuljetus

Mittailujen jälkeen selvisi, että keltainen lipasto sopisi askarteluohjeiden säilytykseen, jos siitä poistaa jalat. Ja jalat lähtevät irti ruuvaamalla.

Hahaa! Sillä se vielä pilkottaa, kierrätyskeskuksessa, valkoisten melamiinien välissä. Mukaan tarttui myös vähän niinkuin sininen ilmainen vanha puutuoli. Joku on pistänyt siihen aivan väärät maalit päällekkäin. Tiedän erään, joka kunnostaa vanhoja tuoleja mielellään, joten tässäpä hyvä joululahja! Tuoli oli siis ilmainen ja lipasto maksoi euron, mutta koska saan kantisalennuksen, lastin hinta oli 90 senttiä.

Lainaan saa tälläisen kuljetuspyörän, olihan sekin koettava. Sinikeltainen kuljetus lähtee! Jösses miten vaikea ohjattava! Kerran suistuin melkein ojaan ja toisella kertaa eräs kerrostalo kiilasi eteen oikealta. Paluumatka sujui jo hyvin, mutta aika erilainen oli kuin tavallinen kaksipyörinen. Turha mainita, että satoi ja tuuli... vaakasuoraan, oikealta ja vasemalta.

Jackpot! Otin kuvia myös askartelupörssin puolelta. Sieltä saa niin edullisesti käsityötarvikkeet, toisaalta on ihan sattuman satoa mitä milloinkin sattuu olemaan. Tällä kertaa oli tullut satsi ompelulankoja. Ei ole raaskinut kokeilla vapaata konekirjontaa pitkään aikaan, kun siihen menee niin paljon lankaa ja kaupassa se on minusta aika kallista.

Tarvikkeet ovat siellä hyvin esillä ja moni materiaali myydään kilohintaan.

Kotona pääsikin taas järjestelemään aarteitaan <3

Puisetkin rullat piti saada ja vanhat napit.

Kuvaaminen olisi paljon helpompaa, jos maailmassa olisi enemmän kuin yksi fotoni!

Otin vielä ilmaiskirjoista vähän joululukemista, tietokonegrafiikkaa, vanhentuneita oppikirjoja. Alkeistahan se on täällä aloitettava ;) Jos niistä ei ole mitään hyötyä, palautan ne ilmaistorille joulun jälkeen.


Muoks:
kun kysyttiin, niin tajusin että oishan voinut laittaa linkin.
Kyseessä on Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kädentaitopalvelu Näprä

Tee itse: paperimassa

Tässä vähän vinkkiä paperimassan tekoon. Se ei ole vaikeaa.

Minä käytin vessapaperirullia.

Revin ne käsin silpuksi ja liotin yön yli vedessä. Sitten keitin liotettua silppua kattilassa tunnin verran.

Sitten silppu pitää vielä hienontaa. Tehosekoitin on hyvä, mutta minun ei näytä enää toimivan, käytinkin vatkainta. Siinä sitä sellua sitten on.

Pikaversio: Otakin Flush&Go vessapaperirullia!

Lisää vain vesi ja siinä se sellu on!!

Seuraavaksi massasta puristellaan pois liika vesi. Sen pitää olla niin märkää että se pysyy puristellessa koossa, mutta ei vettä tirsuvaa.

Massaan lisätään seosaineita. Ainakin liimaa pitää olla, tapettiliisterijauhe on myös hyvä (liisteriä lisätessä pitää antaa seistä paketin ohjeen mukaan). Siten massa pysyy kasassa kuivuttuaan eikä kostuminen hajota sitä uudestaan.

Seosaineet vaivataan massaan ja muotoilu voi alkaa! Oikein hyvää vaikka joulukoristeiden valmistukseen, kevyttä.

Minä tein helmiä.

Isoja helmiä. Kuudesta rullasta tuli monta helmeä. Saavat kuivaa viikon verran ennen maalausta.

Massan tekoon löytyy tarkempiakin reseptejä netistä, tässä pari vinkkiä.

http://ohjehaku.fi/askartelu/ohjeet/paperimassa

http://www.papiermache.co.uk/

Mitä ihmettä! Punaista!

Jokke testaa: punaista väriä

Punajuurien keitinvesi.

Toinen punainen testaus: granaattiomenamehu.

Hedelmällä voi varmaankin painaa kankaalle...

Ja mehulla värjätä.

Siellä ne kangaspalat muhivat mehussa muutamia päiviä ja muuttuivatkin aika punaisiksi. Granaattiomena oli parempi kuin punajuuri. Kesti paremmin kuumennusta (kylmäliotuksen jälkeen höyrykiinnitys). Punajuuri rusehtui.

Kun granaattiomenaprintin huuhtoi, se muuttui ruskea-punaisesta vihreä-violetiksi. Kangas on esipuretettua pellavaa, mutta printtiä ei ole kuumennettu.

Tämä on herkullinen marjakeitto, sillä on värjännyt mitään ;) Myös punajuuret ja osa granaattiomenasta syötiin kokeilun päätteeksi.



(Niin, mitä ihmettä! Kaikki minun kanssa värjäyskurssilla ikinä olleet tietävät, että valitan koko ajan miksi taas värjätään punaista!! Tässä sitä nyt kuitenkin on, vaihteeksi XD)