Valopilkku vedessä

Jäättömiä vesiä kaivaten.

lampun uudistus

Lampunvarjostimia ei tule koskaan ostettua, koska niitä on niin helppo tehdä itse. Olohuoneessa on varmaan ainakin kymmenen vuotta riippunut käsintehdystä paperista ja sulatuslasista väkertämäni kummallisuus. Muottina oli tietysti ilmapallo. Pölyä pinnalla jo varmaan puoli senttiä.

Sitten yhtäkkiä eräänä pimeänä iltana inspiraatio iski. Nyt se on vaihdettava! Juuri nyt!

Varjostin irti, paperit energiajätteeseen ja lasit talteen. Tuollaista möhköä on nimittäin aivan mahdotonta säilytellä missään varastossa, vie hirveästi tilaa tai vaan lytistyy. Halusin jotain luonnonmukaisempaa, joten otin käyttöön palmunlehdistä (?) sidotun jonkun (mikä lie) härpäkkeen ja muutaman pajutikun. Eipä silloin iltamyöhällä ollut mitään metallivannetta saatavilla. Mutta pajutikkuja aina on jossain nurkassa.

Hei se pysyy vähän niinkuin kasassa! Valmis!

Tykkään, ihanan primitiivinen. Tosin vielä pahempi pölynkerääjä...
Hahaa, eikä tarvinnut kaupassa käydä :)

Vähän siitä tihkuu valoakin, enemmän kuin edellisestä.

(Uusille kaapeille asti valoa ei vieläkään riittänyt, palaamme asiaan myöhemmin.)

vapaasti virkattua: harmaan vihreää

usvapaita

Kosteina harmaina päivinä näkee aika lempeitä rauhallisia vihreitä, harmahtavia.

Kun virkkasin pipon ja kaulaliinan, halusin lisää vaalean vihreän ja neonkeltaisen yhdistelmää. Tein raitapaidan, yksinkertaisen ihan omasta päästä. Virkkasin tällä kertaa erilliset etu- ja takakappaleet ja hihat, jotka on ommeltu yhteen. Tämä on taas tehty päälle sovittamalla, ei silmukoita laskemalla. Raidatkin menee epätahtiin miten sattuu. Ettei menisi liian rauhalliseksi, neon antaa kivasti potkua. Kun virkkasi isolla koukulla pylväitä, lankaakin meni yllättävän vähän, ehkä kaksi ja puoli kerää. Yleensä teen niin sekalaisista langoista, että langan kokonaismäärää on mahdotonta arvoida, paitsi tietysti punnitsemalla.

Ai minä nautin tästä säästä, ei ole pakkasta!

Tämä oli viimeinen valmistunut vuonna 2013.

Kierrätyskeskuksesta löytyi paidan kanssa sopivat neulelegginssit :)

Langan ostin Novitan myymälän kilolaarista. Ompa se edullista, kun kilohinta on vain 17 euroa eli 1,70 per sata grammaa. Aika hyvä alennus.

ps. sateentekijänä CafeKitsch

valopilkku syksyllä

Pyöryläisiä kivoja asioita syksyltä, joka oli ömm... samanlainen kuin nyt, mutta vain valoisampi.

Viimeisiä vietiin silloin puutarhassa.

Matkalla ostoksia kirppikseltä: erityisen kauniin vihreä kastehelmi.

tavarat talteen talveksi

viimeinen grillaus

viimeinen päristys

Koska vihreät asiat ja ulkopuuhat saavat aikaan iloisen ilmeen.

Nyt voi muistella jo syksyäkin kaivaten...

katutaidetta kotona

Minä jotenkin pidän niistä sattumalta ilmaantuneista kollaaseista, joita syntyy kun kaupungille liimataan postereita ja revitään ja liimataan jne

Säälittävä kukkahattutäti on näköjään bongaillut vain museoiden seiniä...

Sunnuntaimaalarin käsikirjassa oli tehty katujulistekollaasi ja sitä piti itsekin kokeilla. Kaikki mihin saa ilmaiset materiaalit helposti houkuttaa. Jos menee "pieleen", ei ainakaan maksanut mitään.

street art collage

Materiaaleina yksi repaleinen katujuliste, erilaisia pieniä flaijereita, teippiä, akryyliväriä.

Vanerilevyn kappaleelle liimailtu.

Lisäsin myöhemmin yhden kierrätyskeskuksesta löytyneen postikortin, huomaatko eron?

pompom-matto

Kummallisesta karvamadosta kuoriutuu... pompula.

Toistetaan noin sata kertaa.

Muutaman joululomapäivän uurastuksen tuloksena valmistui pompom-matto.

Inspiraationa oli Sanna Vatasen jämälankakirjan matto, mutta en uskonut että pelkistä pompuloista kasattu matto olisi kovin kestävä. Kinusin äidiltä vanhan räsymatonjämän, taitoin sen vielä kaksinkerroin ja kiinnitin pompulat mattoon tiukasti yksittäin langalla. Lisäksi kaksinkerroin taitettuna matto vaikutti sen kokoiselta että sen jaksaisi täyttääkin pompuloilla. Maton koko on 63x53 cm. Pompuloita meni 12 riviä, rivissä on kymmenen pompulaa.

Pompulat ovat eri kokoisia eli matto ei ole tasainen. Muutenkin se on aika paksu, joten pitää muistaa nostella jalkoja kunnolla tai siihen kompastuu :)

Jätin toistaiseksi kiinnityslangat näkyviin, koska ne ovat aika hauskat hapsut.

Halusin lopultakin siivota kellarista pois yhden nyssykän lankoja. Olin joskus ostanut kirppikseltä vanhan pussillisen villalanganpätkiä vapaalankahuovutusta varten. Oli niin halpaa, pussi maksoi 50 senttiä. Langat eivät kuitenkaan huopuneet yhtään, joten suunnitelma A meni ihan mönkään. Langat jäivät kellariin hautumaan. Sitten hoksasin että pätkät sopisivat pompuloiden tekoon. Suunnitelma B käynnistyi.

Mitähän lankoja ne ovat olleet? Langat olivat muutaman eri värin nipuissa, eri väriyhdistelminä, tuollaisina kyynärän mittaisina pätkinä (ruskea-vihreä-sininen-turkoosi). Minulle tuli mieleen jokin ryijyn teko, mutta en tiedä solmitaanko sitä noin paksulla lankanipuilla. No, ne olivat kuitenkin valmiiksi kivoissa väriyhdistelmissä, senkun kieputteli nippuja pompulalaitteesen. Aika nopsaan kävi homma, kunhan sai niput pussista selviteltyä. Lisäsin joukkoon aikaisemmin tekemäni pompulahuivin, ei siitä ollut kaulakäyttöön.

Sainkohan kerrankin aikaan jotain jota voi ihan oikeasti käyttääkin! Eipä maksanut juuri mitään ja sai käyttöön langanpätkät, jotka olivat liian lyhyitä virkkaamiseen.

***

Voi ei! Mattoja googlatessani päädyin aivan mahtavaan pompom-mattoon. Mutta sen tekoon pitäisi valjastaa koko suku. Olisi kyllä ihkuhieno leopardimatto! Kuvan näet tuosta linkistä

http://myk-berlin.com/objekte/teppiche

sisustusta pimeässä

Olen joulun tienoilla yrittänyt pistää kirjahyllyä uusiksi. Vanha moneen kertaan muutettu lautavarastohylly notkui uhkaavasti. Siivota olisi pitänyt joka tapauksessa.

Kivat lahjaksi saadut ovenkahvat odottivat yhä kalustetta allensa. Niin läksin kirjakaappiostoksille. Löytyikin hyvä vaihtoehto, sellainen jonka saa itse maalata ja ovenrivat itse asettaa. Sopii just mulle!

Väriä ei tarvinnut kauan miettiä, tallella oli yhä jämäpurkki "ikeanvihreää" kuultomaalia. Sisäosaan tuli Osmocolor puuvaha värinä kaakaopapu. Missään tapauksessa en halunnut puuta kokonaan peittoon, mutta jonkinlainen "antiikkikäsittely" oli tehtävä. Töpöttelin pintaan erilaisia pigmenttejä kuultomaalin päälle, poltettua umbraa, keltaokraa ja valkoista. Ettei vain olisi tasainen väri. Lopulta vahaus. Mitä lie tuli kun säkkipimeinä iltoina sitä tuhersi. Yritetään kuvia joskus paremalla kelillä.

Samalla tuleekin varmaan koko olohuone siivottua. Fiilistelin vähän mukavia sisustustunnelmia. Jokkemassa tunnetusti ei ole modernia ja valkoista. Ei mitään sellaista selkeää ja yksi seinä kiiltävää tasaista hyllykköä. Pyh! Pitää olla kummallista ja sekalaista.

Hienoin kirjahyllyviritys, joka netissä sattui vastaan oli japanilaisen taiteilijan Hiroko Konon teos. Siis ehkä jotain tälläistä...

kuva ja lisätietoja tuolta:

http://www.spoon-tamago.com/2011/09/26/nakanojo-biennale-2011-about-memories-by-hiroko-kono/

ja sitten on vielä työhuoneen kirjahylly ja tavararöykkiöt! Siivottavaa piisaa.