Tätä ei nyt sitten enää näe. Tai suurimmaksi osaksi näkee, mutta jotain tärkeää puuttuu.
Tällä viikolla ei näkynyt enää nysääkään. Tai mitä sitä edes pimeydestä erotti.
Miten se niin koville otti, maamerkin katoaminen. Pala palalta sitä on nakerrettu, joka päivä se oli vähän pienempi.
Lauttasaaren vesitorni on purettu, nyyh. Tein pyhiinvaelluksen tornille ennen purun aloittamista ja kuvailin ja videoin muistojen albumiin omat dokumentit. Olisipa ollut pari milliä ylimääräistä fyrkkaa, niin olisin tehnyt siitä jonkin hienon jutun kaupunkilaisille (ja asunut siellä huipulla). Pitäisikö nyt tehdä joku korvike vaikka virkkaamalla? Ei noin kulmikas muoto taida oikein onnistua.
karua
En kyllä vähääkään epäile, etteikö Jokkemaasta tämänkin mallinen virkkaus putkahtaisi esiin siinä vaiheessa, kun aika on kypsä, surutyö tehty ja katkerat muistot muuttuneet haikean nostalgisiksi. :)M
VastaaPoistaTuo lauttiksen vesitorni kuului maisemaan ja puutos tekee maiseman vieraaksi.
VastaaPoistausko tai älä, niin Lauttasaaren vesitorni oli ihka ensimmäinen vesitorni minkä minä näin, maalta kun olen lähtöisin! vai on se nyt purettu
VastaaPoistaNiin, voisiko virkata pullean vesitornityynyn XD
VastaaPoistaEihän siinä tornissa enää vuosikausiin ole ollut vettä, ehkä aika oli ajanut sen ohi. Mutta miten nyt erottaa Lauttasaaren muista saarista, ilman maamerkkiä?
Kovin minuakin suretti vesitornin kohtalo. Melko vanhoina hyvinä aikoina työpaikkakin oli Lauttasaaressa ja tuo vesitorni kuului olennaisena osana paikkaan.
VastaaPoistaLauttasaaressa kun ei ole sitä lauttaakaan... mikä oli Larun uusi tunnusmerkki?
VastaaPoista