Luonnolliset napit ja langat

Hankin oikein kunnon satsin puu-, kookos- ja bambunappeja varastoon. On siinä hieno savinenkin. Eihän noihin itse ekovärjättyihin vaatteisiin mitkään muovinapit sovi. Vaikka ovathan ne kierrätetyt muovinapitkin omalla tavallaan ekoa. Onneksi eksyin matkalla nappikauppaan ja päädyinkin kehitysmaakauppaan. Hyvä valikoima. Vaaleat puunapit ajattelin värjätä kasveilla. Jos kerran puuhelmiäkin voi...

Kierrätyskeskuksesta löytyi tällä kertaa ihan käsinkehrätyn näköistä lankaa lammasväreissä.

Ja mielenkiintoista kudetta. Vihreä on must have.

Teemakoru kesäkuu 2011

En millään ehtinyt korua tekemään toukokuussa, joten se jäi väliin. Idea oli mutta ei se edes osoittautunut käytännössä hyväksi, antaa olla. Kesäkuussa bingorivi on muovi-moninkertainen-nappi ja suosiossa oli myös nilkat-punainen. Kumilankaan pujoteltuja nappeja ja muovikukkia, Jokkemaan vastavärissä tällä kertaa.

Juhannuksen taikaa

Juhannusaatonaaton jännitysnäytelmä oli kaktuksen kukka. Ensimmäistä kertaa minulla kukkii vanhapoika-kaktus. Näin sen suuren emokasvin kukassa viime vuoden juhannuksena. Minulla on ollut pistokas hoidossa pari vuotta. Nuppu alkaa aueta, klo 16:57.

Klo 17:47

Klo 17:48

Klo 18:54

Klo 19:49

Kukka kesti tasan vuorokauden.

Samaan aikaan kukki täpläraatokukka. Kasvi oli jo menossa roskiin, koska se on ehkä taudin takia huonossa kunnossa, mutta vielä oli jaksanut kukan tehdä.

Ja Larryleachia. Tässä kukka vain on muutaman millin kokoinen.

Etana, etana, näytä sarves, onko juhannuksena yhtään poutaa?

Kukkeaa juhannusta!

Kukkaväriä

Oijoi! Ruusut varisevat jo. Täytyy noukkia terälehtiä värjäystä varten. Myös nuupahtaneet petuniat ja verenpisarat pääsevät höyrykokeeseen. Ei ole olemassa roskaa, sanon minä. Kaiken voi käyttää johonkin.

Yllä petuniat ja alla ruusun terälehdet, kontaktivärjättyä kierrätettyä silkkipuseroa. Hempeää tuli. Ehdinkin jo värjätä päälle lisää väriä. Monta kerrosta, monta väriä.

Huovutetulle villalle yritin lupiinia ja ruusun terälehtiä. Oli niin hailakka, että laitoin sipulia päälle. Nyt on hyvä. Kivat sipulin renkaat.

Vesikaakana

Seuraavana päivänä tartuin yön yli kostutettuihin kaisloihin ja ryhdyin linnunpunontaan. Ensimmäisestä tuli lähinnä sotka, enkä nyt niin tiedä tuosta toisestakaan. Sen pitäisi olla primitiivinen sorsakaave.


Kaislat muuten täytyy kuivata ennen punontaa ja kostuttaa sitten uudestaan. Ihana materiaali! Myös nyörin pyöritin kaislasta. Tähän ei käytetty mitään muuta materiaalia.

Se kelluu sittenkin. Ehkä koristelua pintaan, sulkia ja sellaista.

Pienen korinkin ehdin tehdä kaislanjämistä.

Sateinen Pyhäjärvi. Hei taas ensi kertaan!


Kas vain, tämäkin minulla kirjassa oleva ohje löytyy netistä:

http://primitiveways.com/duck_decoy.html

Olen nähnyt ohjeen ensi kerran vuonna 1993, joten aika pitkään on mennyt tässä toteuttamisessa. Mitähän ensi vuodeksi keksisi?

Vinkkejä voisi löytää vaikka ihkusta Kansallismuseon Alaskakokoelmasta

Ainaskin heinäsukat olisivat hienot!

Maakaakana

Terveisiä Euran Härkänummen viikinkikylästä. Kävin tänäkin vuonna vähän askartelemassa. Tällä kertaa tein kaananoita. Alla valmiina yleinen itäsuomalainen riistalintu, kaakana (Metsästäjä toiselle: Älä ammu, se on kaakana*). Toiselta nimeltään kuva, kaave tai houkutuslintu.

Kaakanapari yöpuulla. Kaakana ja kaaempana.

Onneksi syötävänä oli jotain rasvaisempaa. Kyllä taas jaksaa näpertää.

Savu kuuluu oleellisena osana näihin tapahtumiin.

Muutama tylsempi esivalmistelukuva. Teerikaave valmistui kierrätyskeskuksesta ostetuista 20 sentin pellavahousuista, yhdestä lahkeesta saa yhden kaakanan. Käsin ommeltu.

Niitä siis tuli kaksi: sammaltäytteinen metsäkaakana ja olkitäytteinen peltokaakana. Yritin tehdä myös täytteestä "muinaisen".

ohje löytyy: http://www.eralle.net/site/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=38

Seuraavassa osassa tutustumme vesikaakanaan

( *suom: kaukana)

Lisää vanhaa puuta

Hamsteroitu kirppikseltä taas vanhaa puuta. Haarukkajuttu voisi liittyä haarukkapitsiin? (ei sen puoleen että tekisin jotain niin lällyä, mutta voi olla hyvä varautua) . Tuo "kuviolauta" on jäänyt mysteeriksi. Se on tuollainen kyynärän mittainen ja kuvio on jonkin verran kulunut, mutta mitähän sillä on aikoinaan tehty? Kansatieteellinen kyselytunti jälleen.

Tuli kyllä mieleen, että ehkä sitä voisi käyttää kankaanpainantaan, leimasimena vähän kuten:

http://www.elizabethabernathy.com/2011/05/retro-craft-stick-printing.html

Mutta en tiedä viitsiikö sitä sotkea väriin. Ei se semmoiseen kuitenkaan ole tarkoitettu, luulisin.

Vanhoja puujuttuja ja muita entisöintejä uudessa blogissa, niille joita vanhat asiat kiinnostavat:

http://urajarvenkulttuuripuisto.fi/