keskiviikko 31. elokuuta 2016

taidepuutarha


Eipä tässä nyt kummenpaa asiaa ole, mutta olen joskus yrittänyt kuvailla keittiön seinällä olevaa "taidekokoelmaa", kivoja ostettuja kuvia ja itse tehtyjä, joissa esiintyy suurimmaksi osaksi kaktuksia ja ötököitä. Hankalaa kun on niin vastavalo.



Itse tehdyistä on jo kirjoitettu aiemmin



Taidepuutarha on vähitellen kasvanut ja houkutellut jo hyönteisiäkin.


Kangasmyttyötökkä


Ihan vaan muutama värikäs kuva päivän piristykseksi. Tyhjää paikkaa ei saa seinällä olla, se on sisustusfilosofiani sitten kai. Värejä ja kuvioita monessa kerroksessa,


lauantai 27. elokuuta 2016

sinivihreät sukat


Sattui vastaan marketin poistohyllyssä puoleen hintaan sinivihreää Novitan Aalto-lankaa. Virkkasin siitä sukat.


Suorissa osuuksissa virkkasin silmukan takalaitaan. Se oli nyt tällä kertaa näiden sukkien juttu.



Epäjärjestyksen jumalat olivat minua vastaan ja värin vaihtumiset sattuivat menemään aika samoihin kohtiin molemmissa sukissa. Jokkemaassa se on vähän niinkuin epäonnistuminen mutta eiköhän tuon kestä ;)


lauantai 20. elokuuta 2016

aurinkotilkkuja 4



Keväällä aloitettuun aurinkotilkkutyöhön on saatu aikaan pienempiä kaaria ja lisää kiertolaisia.


Reunakin on jo joissain kohdin saavuettu.





Reikiäkin siihen on tulossa. Ovatko ne sitten mustia aukkoja vai madonreikiä...




Tikkaus jatkuu yhä. En tiedä kuinka kauan, koska ei ole tarkkaa suunnitelmaa. Lopetan sitten kun tuntuu valmiilta. Tilkut kiinnittyvät vähitellen pohjana oleviin ohuisiin huiveihin.


keskiviikko 17. elokuuta 2016

rescuekasvit


Minä en todellakaan tarvitse uusia kasveja eikä yhdellekään ole tilaa. Mutta jotenkin pistokkaita vaan kertyy. Aina hellyn katkenneiden kasvien kohdalla. Vähän sellaisia löytökasveja.


Törmäsin yhteen tyräkkiin ja kun olin kaivanut piikit pois kyljestäni, huomasin että pieni pätkä oli katkennut. Se täytyy pelastaa!


Mahtaakon noin pieni jaksaa kasvaa?


Laskuvarjolyhty (Ceropegia sandersonii) oli melkein kuollut, enää yksi pieni verso hengissä. Se täytyy pelastaa!


Sai myös käyttöön itse tehtyä pikku saviruukkuja.

Kun kitkin pihalla rikkaruohoja ja vein roskat pihakompostiin, niin näin kun kompostin pohjalta ja lautaseinän raosta kurkotti huonekumipuun lehti epätoivoisesti kohti valoa. Muistin nähneeni joskus varhain keväällä jonkun heittäneen huonekasveja pihakompostiin. Huh, se raasu on sinnitellyt koko kesän multakasan alla. Se täytyy pelastaa! Niin minulla on myös vaaleakirjavan huonekumipuun pistokas, enkä edes pidä tuosta kasvista.

Työpaikalla näin erikoisen tunnistamattoman kasvin. Siitä piti heti saada pistokas. En tiedä mikä se on ja se vasta kasvien ystävää kutkuttaa.

Muutama päivä sitten huomasin omassa viidakossani "maassa" kappaleen aasinkultakorvaa (Syngonium), olin kai epähuomiossa törmännyt siihenkin. Se täytyy pelastaa... Kunnon vehkan tavoin juuria syntyykin vauhdilla vesilasissa. Olen myös joutunut leikkaamaan rahapuuta ja olen jo pari viikkoa yrittänyt saada laitettua oksat kompostiin. Se vaan sotii niin viherpeukaloani vastaan.

***
Muita viherkuulumisia: Posliinikukka kukkii jo kolmatta kertaa tänä kesänä ja raatokukkaan on tulossa toiset kukat. Vehkoista ei ole mitään erityistä kerrottavaa. Ne vain kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi ja valloittavat joka paikan.

lauantai 13. elokuuta 2016

laavu muotoutuu

Yksi työ kesälomalla tehtäväksi oli pienen katoksen tai laavun puuosien veistäminen. Äiti pyysi kaatamaan pihan reunalta yhden pienen vaahteran ja siitä sain materiaalit suurimmaksi osaksi. Tarvitsin lähinnä suoria pitkiä keppejä.



Niitä kertyi lopulta enemmän kuin olin suunnitellut. Tarkoitus oli oikeastaan selvitä vain kahdella tukipuulla ja vaarnoilla, mutta kun kerran puuta oli, niin tein vielä poikkipuutkin.


Veistelin osat tuoreesta puusta. Vaarnoissa käytin hyväksi oksanhankoja. Kahdessa isommassa on "viikinkipää".


Kävyillä värjättyyn kankaaseen ompelin kiinnityslenkkejä ja kujat tukipuille.


Muinaisjutuissa pitää tietysti olla hirvenpäitä koristeena. Tukipuihin oli sellaiset väsättävä.


Laavu vaihe 2. Ei ole vielä valmis, mutta alkaa muotoutua. Puut eivät ottaneet kuivaakseen ulkona kosteassa kesäsäässä, joten seuraava vaihe on niiden kuivatus sisällä ja pintakäsittely sen jälkeen.


Minulla oli vuosia ollut varastossa oksanhaarat hirvenpäitä varten, mutta ne olivat jo kuivaneet niin kivikoviksi, että tein mieluummin tuoreesta puusta. Koska lähinnä puukolla veistelin. Jouduin tekemään kepin päähän liitoksen, joka on varmasti tämän projektin heikoin kohta. Enhän sellaisia osaa.


Lopuksi vielä kuva Euran muinaismarkkinoilta monen vuoden takaa. Olisi siis kiva, jos tavarat eivät olisi ihan taivasalla. Nyt on ihan vain viimeistelyt jäljellä, joten hyvältä näyttää laavun valmistuminen ensi vuodeksi.

keskiviikko 10. elokuuta 2016

omat voiteet 2


Kierrätin pois rasvoja, joita ei ehkä enää viitsi syödä, ihonhoitoon.

"hyttysöljyn" tein vanhentuneesta nenäsuihkeesta, joka on seesaminsiemenöljyä. Kaadoin sen toiseen purtiloon ja lisäsin manteliöljyä ja eteeristä sitruunaruohoöljyä. En tiedä karkottaako hyttysiä, mutta ainakin tuoksuu hyvältä ja sitä on kiva sipaista korvan taa.

Jalkavoiteen ohjeen näin jossain lehdessä. Siihen tulee kookosöljyä, ripaus manteliöljyä ja piparminttuöljyä. Piparminttujalkavoide on mukavan raikas.

Jalkavoidetta säilytän jääkaapissa. Kookosöljy kovettuu siellä, mutta "sulaa" nopeasti käyttökuntoon iholla.


Edellisen kerran voiteita tehty kurssilla

lauantai 6. elokuuta 2016

narut säilöön


Kehräyskokeilut säilöön


Keväisen paperinarun kehräyskurssin loputtua talletin koenarut pieneen pahvilaatikkoon, joka oli tullut jonkun nettitilauksen pakkauksena.


Käsityöläisillä on usein tapana vähän koristella lähetyksiään. Lisäsin omiani, paperia ja teippiä.



Paperinarujen puolina on vessapaperirullia. Huomasin että rullat sopivat juuri tähän laatikkoon, joka oli silloin tullut postista. Niin ne yhdistyivät ihan sattumalta ja jatkoivat paperista kierrätysteemaa.


Narut on merkitty pakettikorteilla, jotta muistaisin myöhemminkin mitä ainesosia kussakin narussa on.



Tämä juttu on odottanut, että kurssin opettaja julkaisee oman kirjoituksensa kurssista ja nyt se on tullut! Siellä siis lisätietoja paperinarun kehräyksestä.

keskiviikko 3. elokuuta 2016

uusia kokemuksia


Kesälomalla on ollut kova hinku ulkoilla ja kokeilla uusia juttuja. Voitteko kuvitella esimerkiksi, että en ole koskaan saanut aikaiseksi käydä Nuuksiossa? No en ole! Vaikka se on ihan lähellä. Asia on nyt korjattu. Kävin ensin luontokeskus Haltiassa ja talsin yhdysreitin Haukkalammelle ja takaisin.


Syy numero kaksi oli päästä testaamaan uusia vaellussauvoja.


Kauniita lehmuksia tällä reitillä, minun lempipuita.


Aika rakennettuahan se kulku siellä on, soratietä käytännössä, että ei mikään kauhean erämainen tunnelma kyllä tule. Mukavaa ulkoilua kuitenkin.

 Aktiivisuusranneke tallensi reitin kivasti, myös ne paluukoukerot, kun jouduin etsimään sauvoista pudonneita porkkia. Ärrr! Muuten sauvoja sai hyvin testattua jyrkissä nousuissa ja laskuissa. Voi niissä joku juju olla... ainakin sai tuntumaa käsivarsien ojentajalihaksiin.



Oli siellä niin mukavaa käyskennellä, että toisena kauniina päivänä kiersin vielä Korpinkierroksen. Näin siellä kummallisen sateenkaarilammen. Mitähän mönjää siinä on, että se heijastaa valoa noin oudosti?



Toinen reippailutesti oli uusi (siis minulle uusi) kiipeilypuisto. Innostuin niistä viime kesänä ja halusin päästä kokeilemaan suuren puiston Nastolan Pajulahdessa (Seikkailupuisto Pajulahti). Tykkäsin! Monipuolisia ja myös vaikeimpia ratoja, joita olen toistaiseksi kokeillut. En ole vielä koskaan päässyt niihin kaikkein vaikeimpiin. Olen ollut ihan kuitti jo ennen sitä. Nytkin sai koko kropan kunnolla rääkättyä. Onhan nämä tavallaan ihan hölmöjä juttuja, mutta puissa kiipeily oli lapsena ihan parasta huvia ja on älyttömän hienoa että voi vielä vanhanakin toteuttaa itseään puissa roikkumalla. Ihan luvan kanssa. Olisipa tällaisia ollut silloin ennen. T. nimimerkki innokas puumajojen ja köysitikkaiden rakentelija.


Väsynyt kiipeilijä särpii limesorbettia.

Eipä muuta kun kiitos Suomen luonnolle lomalaisen viihdyttämistä. Ja olivat ne ihmistenkin rakentamat osiot kelvollisia, kuten se luontokeskus.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...