pehmeetä touhua museossa

Mainostin jo aikaisemmin Jyväskylässä Suomen käsityön museossa olevaa näyttelyä PEHMEETÄ TOUHUA ja nyt tässä kesälomalla ehdin sen itsekin katsastaa. ITE-taide iloittelee jälleen. Mitään nimiä en muistiin laittanut enkä montaa kuvaakaan ottanut, parhaita nämä värikkäät ja monipuoliset näyttelyt ovat livenä.

Ja kas, en kuvannut oikeastaan mitään pehmeää. Hmm, mitähän tämä nyt tarkoittaa?

Savannikin oli mukana. Palmun runko säilyketölkeistä oli aivan nerokas!

Tarzan bundolo! Monenlaisia hauskoja puuhahmoja on esillä useammalta tekijältä.

Paljon oli toki pehmeääkin. Nämä virkkuut piti käydä tarkastamassa, että miten ne on laitettu. Jes, aikamoisen susihybridin ovat saaneet aikaan :) Näitä vaatteita ilman saan nyt kulkea ties kuinka kauan, mutta ei hätää, ei ole vaatekaappi vielä tyhjentynyt.

Näyttely on auki joulukuuhun 2018 asti, joten vielä ehtii inspiroitumaan ja ihmettelmään.

Oli mukava kesäisen lämmin päivä syksyisessä Jyväskylässä. Museon lisäksi ehdin käydä mm. Toivolan  vanhassa pihassa lankakauppa TitiTyyssä ja luonnollisesti Viherlandiassa. Näistäpä ei ilman ostoksia ulos päässytkään. Jäi siitä reissusta siis muutakin kuin kaipuu :)

matkakirja marokosta

Tässä taas yksi huonosti etenevä ja keskeneräinen käsityö. Kirjatuunaus, matkakirja Marokon virkkausmatkasta. Aloitin sen pääsiäislomalla pohjustamalla kierrätetyn kirjan sivut gessolla. Kävin ensin ihan kaupassa katsomassa lehtiöitä, mutta en löytänyt sopivaa. Koko piti olla A4, koska halusin liittää mukaan kurssilla saadut ohjemonisteet. Kierreselkäisessä opuksessa on hyvin säätövaraa paksuudessa.

Lisäilen sivuihin väriä ja koristeita. Pahiten tökkii tekstien kirjoitus. Karkea gessopinta kuluttaa tussin kärjen liian pian nysäksi. Sitten pitäisi taas ostaa uusi tussi... En tykkää. Jotain pitää keksiä.

friikki design viikko

Viime viikon aikana Helsinki design week on aiheuttanut vähän menoja, mutta kovin paljon en ehtinyt osallistua. Muutama tärppi kuitenkin.

Weegee ja Emma: näyttelyt tietysti laukattiin läpi, mutta varsinaisena kohteena oli trendilaji FREAKEBANA. Eli eräänlainen kajahtanut kukka- tai mikä vaan asetelma. Kaikki, missä saa tehdä jotain hölmöä turhia pingottamatta, vetää puoleensa kuin hunaja. Museo tarjosi kokeilumahdollisuuden ja inspiraatiota.

Tarjolla olikin yhtä sun toista. Koska on vaikea valita, niin kokeillaan sitten vähän kaikkea. Asetelman ainekset: tiikeri, parsakaali, kivi, vaahtokarkki, muovailuvahaa, teippiä, kuminauhoja, rautalankaa, neilikka, lehtiä.

freakebana viidakko

No, ehkä tämä ei ole mitään silmiä hivelevää taidetta, mutta ainakin oli hauskaa. Mikä parasta, ihmiset tekivät kaikki omanlaisiaan asetelmia pelkistetystä rönsyilevään ja hymy oli herkässä. Toivottavasti museon sivuille tulee kuvia tai ehkä ne menevät johonkin sellaiseen netin kolkkaan, jota en osaa käyttää.

Nordic designers´ pop-up shop vol. 6 ei ehkä ihan suoraan liity tähän, mutta sieltä löysin niin jokkemaa-camo-kuvioisen puseron (Uhana design), että hädin tuskin edes erottuu ympäristöstä. Ja sitten edellisen viikonlopun Design Market Kaapelitehtaalla, sieltä puseroon mätsäävät ananaskorvikset (Punainen norsu). Mitä tästä voidaan päätellä? Se sellainen mustavalkoinen pelkistetty design ei vaan ole minun juttu. Enkä ikinä selviäisi oikeasta ikebanasta, sori siitä. Liikaa sääntöjä.

kesä jatkuu?

Ah, miten ihania päiviä tässä on ollutkaan! Helteen loppuminen on saanut luonnonkin toipumaan. Tekee niin mieli ulkona puuhailla, että olen katsastellut pihan kallion reunoja. Siellä olisi paljon kunnostettavaa ja uusia haasteita. Paljon unhoon jääneitä heinittyneitä ja puolivillejä istutuksia, jotka ovat levinneet ja sinnitelleet kuka mitenkin. Pääasiassa kaikissa penkeissä kasvaa kalliokieloa, päivänliljaa ja loputtomasti vuorenkilpeä. Tylsää. Tahdon monipuolisuutta.

Idea: Metsäpuutarha!

Yhdestä penkistä kaivoin nuutuneet vuorenkilvet pois ja siirsin toisaalle.

Idea on aivan alkuvaiheessa, mutta menin se mielessäni Maatiainen ry:n taimipäivään vierailulle ja hankin sieltä rohtosormustinkukan, keltasauramon, amurinkärsäkallan ja isotähtiputken. Meni oikeastaan ihan vaistolla, mutta kun jälkikäteen googlasin, pitäisi olla ihan ok. Ovat itsekseen lisääntyviä ja leviäviä. Kaivoin toisaalta pihasta myös jotain kellokukkaa, ehkä varsankelloa. Sitten kun laitetaan vielä jotain sipuleita ja ehkä maanpeitettä, niin siinä olisi alku.

Ai niin, heräteostoksena tuli myös kuunliljan siemeniä. Niistäpä luin että itävät huonosti. Innostuin vain kun pussin kyljessä luki, että kylvetään syksyllä. Onkohan niissä sama kuin akileijoissa, että ei voi tietää millaisia siementaimista tulee? Akileijoja pihalla on ja heittelen niiden siemeniä syksyisin sinne tänne. Kuten myös varjoliljan ja kirjopikarililjan siemeniä.

Toisesta alennusmyynnistä ostin komboksi keltavuokon, kevätlinnunherneen, balkaninvuokon ja kivikkokilkan. Tuo on vaan luonnostaan aika kuiva kalliomäki ja täytyisi varmaan enemmän kivikkokasvien suuntaan pyrkiä. Tyyliin kallioketo ja kuiva keto. Ehkä niittysiemensekoituksia? En ole vielä tarkemmin tutustunut aiheeseen, mutta minulle metsäpuutarha tuo mieleen "helppohoitoisen" itseohjautuvan pitkälti luonnonkasveihin perustuvan alueen, jossa ei ole selvää rajaa istutetulla ja luonnollisella. Täytyy lainata joku kirja. Tulevana talvena on aikaa lueskella metsäpuutarhan perusteita.

Käsitöitä ei siis malteta kovin paljoa harrastaa. Punontamateriaali osmankäämeistä voin raportoida, että ne kuivuivat ihan mukavasti vaikka piti lopulta tuoda ne sisälle, kun tuli sadepäiviä ja yökosteutta. Säilytysongelmaankin keksin ratkaisun. Koska kysessä tavallaan on kuitu, tuli mieleen sen kiertäminen vyyhdille. Kun lehdissä oli vielä vähän joustoa ja kosteutta jäljellä, kieräytin ne itsensä ympärille. Nyt ne vievät puolet vähemmän tilaa.

maustetilkkuja 3

Marokkolaisten maustetilkkujen kokoaminen edistyy jälleen.

Tilkkublokit on harsittu pohjakankaalle ja yksityskohtien tikkaaminen, kirjominen, painaminen (ehkä?) jne, mitä nyt keksitäänkään, voi alkaa. Eipä unohdeta virkkaamista. Edetään hetken mielijohteella.