huivimekko

Vielä näitä hellejuttuja. Ostin kirppikseltä suuren pitkulaisen liukuvärjätyn puuvillahuivin, mutta ei sillä kuumalla ilmalla mitään sellaisena tehnyt. Muistin hyvän  huivimekon ohjeen ja ompelin itse samanlaisen. Tosi nopeaa ja yksinkertaista. Huivi keskeltä kahtia, ommellaan nauhakujat ja sivut yhteen.

 

Olkanauhat virkkasin puuvillalangasta.

Oli jotenkin vaikea kuvattava eikä missään tullut oikein tolkkua. Tälläinen se on kaikessa yksinkertaisuudessaan. Päällä henkäyksen kevyt.

Muistin myös kauniin turkoosikiven ja virkkasin siitä kaulakorun. Kauniita veden sävyjä.

Inspiraatio:

http://www.alisaburke.blogspot.fi/2014/04/fashion-friday-all-things-turquoise.html

Tosin minusta ei saa tuollaista eteeristä bimboa edes runsaalla plastikkakirurgialla ja aika tavalla aivopesuakin vaadittaisiin. Tuliko tyylityräys? Enhän edes pidä mekkoja! No ehkä silleen että on jotkut housut alla. Tykkään kuitenkin kovasti turkoosista.

Ohje huivimekkoon:

http://omakoppa.blogspot.fi/2011/04/huivistamekko.html

mutta tietysti ilman pitsejä

mustavalkoista kevyesti

mustavalkoista juuttinarua

mustavalkoista verhopellavaa

Parhaimmilla helteillä ostin Eurokankaasta ohuinta valkoista verhopellavaa ja ompelin siitä väljän lepakkohihaisen puseron. Malli on sovellettu Moda-lehdestä (3/2011), malli 4 huppari ohuesta harsomaisesta kankaasta. Jätin pois hupun ja muut lisukkeet. Itse asiassa hihojakaan ei olisi tarvinnut. Kokovalkoinen olisi ollut kauhistuttava lumipuku, joten maalasin kangasvärillä suurpiirteisesti maalipensselillä sutien mustia raitoja. Vilpoisaa ja ihanan ryppyistä! Tuuli kävi mukavasti lävitse. Sitä paitsi mustavalkoinen sopii hyvin yhteen limenvihreän kanssa ;)

vapaasti virkattua: sirri

"Savukosken sirristä" ei pitänyt tulla ihan tämmöinen. Minulla oli suunnitelma yhden matkalta kerätyn puukäkkyrän yhdistämisestä virkkaukseen, mutta se osottautui epäonnistuneeksi yritelmäksi. Ilman puupalaa tulos on tämä. Nokkoslangasta virkattu koristelintu. Jalustana vanha tiili, johon porasin reiän. Ei tähän mitään erityistä mallia ollut, kunhan pari pötkylää virkkasin. 

vrt. http://jokkemaa.blogspot.fi/2012/11/ounasvaaran-tikka.html

lopultakin kukka

Olen koko kesän odottanut ja odottanut milloin "vanhapoika" saa kukkanuppunsa avattua. Se teki keväällä lämpimän sään aikaan monta nuppua, mutta sitten kylmä ja pimeä kesäkuu löi stopin hommalle. Heinäkuun helteet saivat kaktuksen taas aktivoitumaan ja lopultakin yksi nupuista alkoi kasvaa, ja kasvaa... Sitten yhtenä iltana kukka avautui kohti auringon viime säteitä.

Seuraavan päivän se kukoisti ihanasti tuoksuen. Tuoksuu muuten ihan syreeniltä.

Ja sen pituinen se. Kukka kestää vain noin vuorokauden.

En osaa sanoa oliko kaktusikkunalle viritetystä eristestyroksista merkittävää apua. Siis yritin eristää kaktuksia patterin pahimmalta paahteelta. Ne pitäisi saada viileään talvella jotta kukkisivat. Ei tullut mitään runsasta kukkasatoa, mutta tämä yksi sentään.

Juhlistetaan näin myös blogin merkkipaalua. Tämä on tuhannes ensimmäinen (1001.) julkaistu postaus!

vapaasti virkattua: spiraalisukat

No nyt kun sitten oli selvillä paljonko lankaa yhteen sukkaan menee, tiesin että bambukeristä tulee vielä toiset sukat. Tein nämä kapeat raidat spiraalina niin että kaikki langat ovat yhtä aikaa virkkuussa. Ei tule päättelyä. Lankojen selvittelyä toisaalta riittää.

Nämä menivät jo omalla mallilla, omaan jalkaan sopiviksi ja vartta vähän enemmän.

putkilokoru

Tavaroita penkoessa tuli vastaan keskeneräiseksi jäänyt bamburiipus, johon sain virkattua nyörin. Koristeeksi nyt aluksi pari sulkaa ja siinä onkin kevyt koru.

materiaaleista:

http://jokkemaa.blogspot.fi/2013/10/rauhalliset-varit.html

aiemmin tehty:

http://jokkemaa.blogspot.fi/2013/10/luonnonmateriaalisormus.html

piikikästä

Kierrätyskeskuksesta löytyi mielenkiintoiset piikkisian piikeistä tehdyt coctailtikut, ihan kaupan paketissa, joku oli ne Etelä-Afrikasta tuonut.

Minulta ei nämä keittiöjutut luonnistu, ei vissiin edes teen keitto, melonipallotkin menivät mönkään.

Mutta piikit ovat kauniita, joten muutin "siilin" piikkisiaksi. Minun sisustukseen eivät kuitenkaan mitkään hempeät pionit sovi. Enkä coctailpaloja taida ryhtyä väsäilemään.