tiistai 31. heinäkuuta 2012

Email-hobby


(siis ei ole mitään tekemistä sähköpostin kanssa)
Huomasin tilastoista, että joku on etsinyt tietoa emalikoruista. En ole niitä koskaan tehnyt, mutta satuin hankkimaan vanhan emalointisetin kierrätyskeskuksesta.
Ostin ihan hienon paketin takia.



Pannussa ei kuulemma ole johtoa enää.
En tosin uskaltaisi sitä kokeillakaan vaikka olisi.





Jauheita ja pohjia ja värimalleja varmaan ehkä voisi käyttää, jos sattuisi sopiva kurssi vastaan?
Tai ehkä löytyisi innokas harrastaja, jota tämä "emaljointiharrastus" kiinnostaisi enemmän?

6 kommenttia:

Kokox kirjoitti...

Hitsin hauska löytö! Aivoilla meni hetki tajutessa, miten niin email =)

Othel kirjoitti...

Jokkemaassa täytyy olla ihan oma ihme-luksus-kierrätyskeskus! Ei tuommoisia elävässä elämässä ole...

Mutta valistunut (?) arvaukseni on, että pakkauksesi emalointi on sitä laatua, jota voi tehdä tavallisella liedellä kotona. Olen lukenut, en kokeillut.

Jokke kirjoitti...

Pääkaupunkiseudulla kun perkaa läpi miljoonan ihmisen vanhat roinat, niin kyllä sieltä aina jotain kivaa löytyy. Eli viekää ihmeessä vaan kamanne kiertoon, toisen roska on toisen aarre.

Täytyy katsoa nuo ohjeet tarkasti läpi ja kysellä emalointia tuntevilta. Jotenkin on vain jäänyt sellainen tunne että etenkin vanhemmat emalijutut päästvät aikamoisia "myrkkykaasuja".

Sartsa kirjoitti...

Minulla on semmonen hämärä muistikuva, et oisin joskus lapsuudessa tehny jotain emointijuttua. Oliko se jollain kaverilla, vai peräti koulun puukässätunnilla, ei muista.

kristiina kirjoitti...

Oi! tuo oli aina kivaa :) Tehtiin niitä koulussa... joskus 20 vuotta sitten...

Jokke kirjoitti...

Ilmeisesti koulun puukässässä tehtiin pieniä emalointeja, mutta minä en koskaan päässyt sellaiseen, siis puukässään. Meni jotenkin ohi koulujen vaihdossa.

Pidän kyllä emaloiduista esineistä, jos niitä jossain on tullut vastaan valmiina.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...