sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Kasviuutuudet



Purppuraraatokukka Stapelia grandiflora teki kaksi kukkaa, tässä toinen on vielä nupulla. Iso komea kukkahan se on, yllättävän vähän pahan hajuinen. Kukka on olevinaan kasa mätänevää lihaa ja houkuttelee kärpäsiä pölyttäjiksi. Tulee väkisin mieleen hassu juttu, jonka juuri kuulin: "punainen lootus", on nepalin kielellä "raato kamala". Satuin ohimenennen oppimaan tämänkin tiedon murusen. Mutta ei raatokukilla ole mitään tekemistä Nepalin kanssa...






Toinen uutuus pitkästä aikaa vehkakokoelmaan on soikkovehka Homalomena rubescens. En ole koskaan aiemmin nähnyt yhtään Homalomenaa myynnissä, joten on hauskaa kokeilla miten se menestyy. Ei näytä kauhean vaateliaalta, mutta talvihan lopulta toden sanoo.




lauantai 8. lokakuuta 2011

Pudonneet lehdet



Halusin tehdä itse leimasimia, koska kaupan leimasimet ovat mielestäni ällökökköjä. Kävin kyllä Sinellissä kysymässä saako pelkkää leimasinkumia, mutta eivät tuntuneet tietävän mistä puhuin. Ulkomailta tilasin. Toisaaltahan ihan vain pyyhekumitkin käyvät kaivertamiseen, mutta saa vain aika pieniä (olen tehnyt niin ennen). Tarvittaisiin selvästi myös paremmat kaivertimet. Kivoja leimasinkeiverrusohjeita on esimerkiksi Geninnellä. Luontoaiheita, siis tykkään.

Tein ihan vain muutaman pienen harjoituskappaleen, mutta koska olin juuri löytänyt kierrätyskeskuksesta kauniin vihreän tunikan, painelin kuviot siihen kangasvärillä. Samaan syyssyyn kokeilin vielä vähän kirjontapistojakin. Tunika kävisi sitten yhteen itse kuvioitujen pikselifarkkujen kanssa.










Niin, ja se Joensuusta ostettu afrikkatunika käy tietysti afrikkatilkkuhousujen kanssa. :) Hauskaa kun asiat sattuvat kohdalleen ja saa omanlaiset asut pikkurahalla.




keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Tuskailua keittiössä

Ilmoitan täten, että en perusta kotitöistä. Leipominenkin on minusta ihan ajanhukkaa. Sain aikaan melkein streusselkakkua. Se on uunissa paitettava "omenahyve", johon pitäisi tulla mantelilastuja ja konjakkia. Ei ollut. Laitoin pähkinäsuklaata ja rommia. Close enough. Jauhokin oli parasta ennen 2.4.2010. Eipä tosiaan ole aikoihin keittiössä puuhasteltu. Ja sitten pitää tiskatakin. Plääh! Harmi sinänsä, koska kyllähän itsetehty nisu on parempaa kuin kaupan.

Savikupit sen sijaan ovat kivoja.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Tee itse: väripalikat


Minä kun aina kaivelen siellä ilmaistorilla... kaivelin puisia palikoita, rispaantuneita.


Voihan niitä kuvioida uudestaan, pohjamaali laitetaan.

Kuvat piirretään (note to self: siis niin tarvitaan uudet tussit, nuo ovat kaukaa viime vuosituhannelta)


Palikoihin liimataan, mut hei ei se noin ollut!


Muut puolet ovat värikkäät, akryylimaalilla sipaisin. Olisi taas niin paljon mahdollisuuksia: maalata jokin kuva suoraan palikoihin, limata valokuva tai kangasta... Toinen puupalikkasetti oli kokonainen, joten sen annoin olla entisellään.

ps. en malttanut poistaa vanhoja kuvia palikoista, mutta jos siistiä haluaa, kannattaa varmasti liottaa vanhat kuvat pois ja hioa nätiksi.

maanantai 3. lokakuuta 2011

155-arvonnan voittajat!

Tättärää! Random number generator on puhunut!


155-arvonta on suoritettu!


Voittajat valikoituivat listan keskivaiheilta:


Lehden voitti minttu


Pursotinsetti lähtee sarille

Onnittelut ja kiitos kaikille osallistumisesta!! Mukava saada käyttämättömäksi jääneet tavarat edelleen kiertoon :)


Pyydän vielä voittajia ilmoittamaan yhteystietonsa sähköpostilla osoitteessa jokkemaa at yahoo piste com, niin tässä viikolla yritän ehtiä postissa käymään.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Pielisen museo







Jos pitää puusta, kasvavista tai esineiksi muokatuista, niin pitää Pielisen museosta, Suomen toiseksi suurimmasta ulkomuseosta. Puusta voi selvästi tehdä ihan mitä vaan ja kaunista on. Siellä oli myös älyttömän isoja lehtikuusia.

Matkamuistoksi lusikka, savikippo (oikeastaan Joensuusta kirppikseltä) ja Reino-tehtaanmyymälästä suklaata.



Ps. museossa selvisi mikä tämä kuviolauta on. Paljastan sen kunhan lauta on testattu...

lauantai 1. lokakuuta 2011

Sieniopissa

Löysin ehkä elämäni ensimmäiset värjäyssienet, verihelttaseitikit. Vaikeaa tämä tunnistus kun en ole koskaan sieniä keräillyt. Miksi sieniä on niin vaikea tunnistaa kun kuitenkin tunnistan ihan helposti kasvit ja eläimet? Täytyy kai ruveta syömään sieniä niin ehkä kiinnostuskin lisääntyy.



En tiedä, tuo ei kai ole sama...

Aikani pähkäiltyäni kelpuutan nämä värjäysvaraston aluksi!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...