sinistä kirjontaa

Sinistä farkkua ja värjättyjä kankaita.

Hyvää sadepäivän hommaa.

Kirjontakehystäkin kokeillaan, mutta yhä tuntuu paremmalta ilman.
Kangasvarastosta pieniä paloja pois.

Tästä tulee koristelua puseroon.

Jokke neuvoo: virkattu päivänvarjo

Tässä muutama vinkki virkatun päivänvarjon valmistamiseen.

Tarvikkeet ovat vanha sateenvarjo ja mieleistä lankaa.
Minä kävin ostamassa varjon kierrätyskeskuksesta, koska ei sattunut olemaan sopivaa kotona.
Pellavalankoja oli varastossa ja niitä halusin käytellä pois. Käytin isoa koukkua vaikka lanka oli ohutta, tavoitteena ilmava jälki.

Ensimmäiseksi leikkasin kankaan irti. Jätin vähän kangasta varjon yläosaan, koska ajattelin ommella virkkauksen siihen kiinni. Ehkä virkkauksen saisi sidottua tarpeeksi tiukasti kiinni muutenkin, epäilin vain että tuohon kohtaan voi tulla aika luja veto.

Virkkaus aloitetaan ketjusilmukkaympyrästä, joka sopii varjon kärjen ympärille.
Minä virkkasin tämän spiraalina usemmalla langalla "yhtäaikaa", mutta vapaavirkkauksessa tyyli on tietysti vapaa. Tälläinen ympyrä, iso pannulappu, on ehkä yksinkertaisin, mutta voihan virkkauksen koota vaikka minkälaisista paloista. Minulla oli tavoitteena aika harva "unisieppariverkko", joten käytin paljon pylväsverkkoa. Riippuu siitä kuinka paljon varjoa haluaa, kuinka tiheän pinnan.

Varjon kangasta on hyvä käyttää mallina. Kannattaa huomata että se on vähän kaareva, joten virkkauksesta voi tehdä vähän "kulhomaisen" eikä täysin litteän tason. Jos ei viitsi virkata, voi käyttää sopivan kokoista valmista pitsiliinaa, mutta varjon muoto on silloin ehkä suorempi.

Minä kavensin virkkaustani jo vähän liikaakin, virkkaushan on yleensä aika venyvää ja arvelin että se joustaa paljon enemmän kuin kangas.

Virkatun kappaleen reunat ommellaan kiinni varjon tukirankaan.

Kun leikkaat kankaan irti, katso miten se on kiinnitetty ja tee sama virkkaukselle.

Minä jätin virkkauksen myös tässä hieman kangasta pienemmäksi, sai venytettyä hieman sakaraista muotoa.

Kiinnittäessä sai olla tarkkana, että vänkyrä virkkaus kiinnittyi jotakuinkin suoraan kehikkoon.

Ja siihen se pingottui!

Tässä vielä joitain muita ideoita:

Mummoneliö sopisi tähän varmasti myös hyvin, tekisi siihen yhtä monta kulmaa kuin varjossa on rankoja.

Virkkauksen ei varmaankaan tarvitse olla pyöreä, jos haluaa oikein erikoisen varjon. Ehkä osa voi roikkua irrallaan? Voisiko tukirankoja leikellä erimittaisiksi? Voisiko ison puutarhavarjon virkata jostain paksusta matonkuteesta? Se olisi varmaan hirveän painava. Tämäkin painaa jo paljon enemmän kuin kevyt varjokangas. Ja koristeluun voi panostaa oman mielen mukaan. Virkkauslankaan voi pujottaa helmiä, reunaan hapsuja, mitä nyt mieleen juolahtaa.

Ai ja jostain tilkkutyöstä tulisi myös ihana! Tekolistalle!

ps. kangaskaan ei mene hukkaan. Siitä voi ommella esim. kevyen kauppakassin.

vapaasti virkattua: valoa varjossa

lintumainen?

dreamcatcher/parasol

unisieppari/päivänvarjo

kierrätetty sateenvarjo, johon on kiinnitetty vapaavirkattu spiraali pellavalangasta.

sulkia, helmiä.

valoa ja varjoa

tuo lintukuva (puupiirros?) on ostettu kierrätyskeskuksesta, sopi vain väreiltään niin hyvin tähän
ja voisin laittaa vielä erikseen jotain kuvia tekovaiheista

monta kulmaa

Jatketaan tylsästi taas kierrätyskeskusläyhätyksellä (ei näköjään muutakaan elämää paljon ole). Hyviä kirjoja! Seiskytlukuinen tilkkuohje. Tai oikeastaan siinä ei ole ihan tarkkoja ohjeita, esim. tilkkuvaatteista vain inspiraatiokuvia, sanotaan että käytä mieleistäsi kaavaa. Ja mikäpäs siinä. Lisäksi myös kivoja virkattuja mattoja ja monta muistutusta asioista, joita on pitänyt tehdä. Esimerkiksi isoista kuusikulmioista ommeltu peite. Se voisi olla kiva. Siksi laitoinkin tähän kuvat myös vanhasta pikku tilkkutyynystä, jonka perin mummolasta. Varmaan tehty sillä tuskastuttavalla pahvikaaviotekniikalla, jota en koskaan ole uskaltanut kokeilla . Mutta ehkä isoja kulmioita... Ovatko kolmiot jo kyllästyttäviä?

Virkkausohjeita ei sen sijaan ollut kovin inspiroivia. Piti kuitenkin ottaa mukaan, koska se on joskus aiemmassa elämässään ollut myynnissä divarissa Sodankylässä, tehnyt pitkän matkan etelään. Hassua.

Mutta ei hätää, kyllä käsitöitäkin on valmistunut. Täytyy vaan koota postaus, viikonloppuna sitten päästään taas asiaan.

puiden katveessa

Viimeinen kesälomapäivä.

Sen haluaa viettää yksinään rentoutuen.

Muutaman viikon ajan muistelin vanhoja hyviä riippukeinumuistoja. Hypistelin yhtä kaupassa, 65 euroa, ei kiitos. Toisessa kaupassa 15 euroa, vähän parempi. Mietitään. Mutta tietysti kierrätyskeskus päästi pulasta juuri viimeisenä lomapäivänä. Riippumatto 5 euroa! Äkkiä pesukoneeseen ja narulle tuuleen ja aurinkoon kuivamaan. Niin pääsi illalla vielä riippumattoon köllimään!

Samalla reissulla ostin myös paperiset kukkakoristeet ja värikkäitä tyynyjä.
Koko höskä alle kympin.

Aah! Tätä voi sitten inhatalvena muistella lämmöllä.

Väliaikaiskiinnitys hoitui pikaisesti taakkahihnoilla.

Tässä riippumatossa on yksi puute: reunaan tarvitaan kunnon rimpsut.

Ostaisikohan vain kierrätyskeskuksesta virkattua verhokappaa ja ompelisi kiinni vai virkkaisiko jämälangoista vaikkapa kolmioita? Ja olisihan minulla ollut jossain tallessa virkatun riipumaton ohje. Mietitäänpä vähän... mmmmmmm.

kesähousujen testiajo osa 2

Tämä paikka on ihan kiinni kesäkuussa.

Tyhjää on.

Uusia kesähousuja ajelutetaan.

Ompelin ne ohuesta Marimekon kankaasta, jonka olin ostanut edellisenä kesänä. Malli on sama yksinkertainen lökäpöksy kuin edellisenä vuonna. Tällä kertaa lahkeissa ei ole kuminauhaa ja taskutkin sain suurin piirtein tehtyä. Kangas ei ihan oikeasti riittänyt, vaan jouduin leikkaamaan takakappaleet toisin päin, mutta ei se minua haittaa. Ohutta kangasta oli muutenkin hankala ommella, mutta helteellä housut ovat oikein mukavat (tosin helteitä ei minun kohdalle ole ihan hirveästi sattunut). Ja ananaskuosi on mukavan sähäkkä.

Ja hop! Juhannukseksi etelään ihanan vehreään Lauttasaareen.

Kierrätyskeskuksesta löytyi vielä väreihin sopiva kesätoppikin. Ihanaa olla "kotona".