Iitin värjäripäivien värikartta. Mukava kun sai ottaa näytteen muidenkin kurssien tuloksista. Alhaalla omat oranssit ja ruskeat. Minulla oli vähän sekalaisia vyötteettömiä lankoja, joita olin ostellut kierrätyskeskuksesta, joten niiden merkki ei ollut tiedossa (villaisuuskin oli oman arvelun varassa). Eri langat värjääntyvät aivan eri tavoin, joten eri kurssilaisilla oli ihan erilaisia värejä, vaikka liemi oli sama.
Aika mehevä tuo oikean puolimmainen, hernekuukunen. Sipulilla ja krapilla tuli kaikista oranssimmat, myös annatto oli keltaoranssi.
Saksanpähkinä ja samettijalka olivat ruskeita.
Peruskurssilaisten langat olivat myös aivan kuin ympäröivästä luonnosta.
Sisällä näyttelytilassa oli esillä älyttömän hienoja käsitöitä. Tähän kurssiin sopi hyvin Päivi Hintsasen luonnonvärimalli. Siis tämä on luonnossa noin puolitoista metriä korkea väriseinämä.
Saksanpähkinä ja samettijalka olivat ruskeita.
Peruskurssilaisten langat olivat myös aivan kuin ympäröivästä luonnosta.
Sisällä näyttelytilassa oli esillä älyttömän hienoja käsitöitä. Tähän kurssiin sopi hyvin Päivi Hintsasen luonnonvärimalli. Siis tämä on luonnossa noin puolitoista metriä korkea väriseinämä.Kylläpä tätä värjäysjuttua nyt piisaa. Ei tässä ole edes vielä läheskään kaikki. Mutta nyt se on värjättävä kun kerran kasveja on saatavilla. Pitkä, pitkä talvi aikaa muihin juttuihin. Ja löysinkin kierrätyskeskuksesta juuri 20 litran kattilan! Se on kylläkin alumiinia ja ei vissiin ihan paras mahdollinen? Mutta miksi? Ei sovi joillekin puretteille tai väriaineille? Alottelija ei voi tietää, osaisiko joku neuvoa?
8 kommenttia:
En tiedä värjäyksestä mitään muuta kuin muistan, että isoäitini värjäsi lankoja luonnosta saatavilla värjäreillä ja kutoi sitten niistä salin verhot. Mutta kauniita värejä olet/-te saaneet aikaiseksi, tuohon varmaan innostuu.
Voi että, kun pääsis itsekin jonnekin porukoihin värjäilemään, saisi aikaiseksikin jotain. Vaikka eihän se vaatisi kuin hiukan aktiivisuutta. Ihania lankoja!
Innostavaa on, täytyy vaan tosiaan löytää se oikea ajankohta. Pitkään olen asiaa harkinnut, tänä kesänä ryhdyin testaamaan.
Alumiinikattilassa värjätessä saat kellertäviä tai keltaiseen vivahtavia sameahkoja värejä. Se miksi alumiinikattila ei ole paras mahdollinen värjäykseen piilee irtoavassa alumiinissa joka muuttaa kaiken värjättävän tietyn sävyiseksi. Sama homma on rautapadalla värjäämisessä, langoista tulee aina hiukan ruskeahkoja tai vihertäviä. Emali- ja teräskattiloista ei irtoa värjäyksessä mitään siksi niillä saa värjätessä kirkkaita ja puhtaita värejä.
Ihan hyvin voit värjätä alumiinikattilassa ja saada upeita värejä. Kannustan kokeilemaan! :)
Oletpa ollutkin antoisalla kurssilla! Tuohon asiaan kuulemma hurahtaa täysillä... en ole kokeillut sitten kotiteollisuuskouluaikojen...mutta kaiholla katselen!
Oi kiitos Hattis-Leena! Jos siis tekee vihreää, ei haittaa koska siihen tarvitaan joka tapauksessa keltaista. Mm, ehkä. No, minä kokeilen!
sinisukka: minusta on ihan mahtavaa värjätä miten vain, teollisilla tai kasviväreillä. Kunhan saa leikkiä väreillä!
Hei Jokke! Selailin värisivulta toiselle ja löysin sun blogiin - ja silmät osui täällä tuohon neulomaani värihärdelliin - jonka olin jo kokonaan unohtanut! Mistä seuraa tietenkin pyyntö: voinko tallentaa itselleni tuon kuvan ja jos sulla on muita kuvia, saanko ne käyttööni (omaan projektiportfoliooni yms. - ei "kaupalliseen" käyttöön)? Tajusin nimittäin, että mulla ei itselläni ole tuosta neulehärdellistä ainuttakaan kuvaa missään! Jos viitsit, meilaa mulle paivi.hintsanen(at)coloria.net
Heippa! Tietysti laitan kuvan tulemaan ihan kunnollisena eikä tuollaisena rääpäleenä.
Lähetä kommentti