keskiviikko 18. marraskuuta 2015

poissa!



Tätä ei nyt sitten enää näe. Tai suurimmaksi osaksi näkee, mutta jotain tärkeää puuttuu.

Tällä viikolla ei näkynyt enää nysääkään. Tai mitä sitä edes pimeydestä erotti.


Miten se niin koville otti, maamerkin katoaminen. Pala palalta sitä on nakerrettu, joka päivä se oli vähän pienempi.


Lauttasaaren vesitorni on purettu, nyyh. Tein pyhiinvaelluksen tornille ennen purun aloittamista ja kuvailin ja videoin muistojen albumiin omat dokumentit. Olisipa ollut pari milliä ylimääräistä fyrkkaa, niin olisin tehnyt siitä jonkin hienon jutun kaupunkilaisille (ja asunut siellä huipulla). Pitäisikö nyt tehdä joku korvike vaikka virkkaamalla? Ei noin kulmikas muoto taida oikein onnistua.


karua

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En kyllä vähääkään epäile, etteikö Jokkemaasta tämänkin mallinen virkkaus putkahtaisi esiin siinä vaiheessa, kun aika on kypsä, surutyö tehty ja katkerat muistot muuttuneet haikean nostalgisiksi. :)M

sirkkis kirjoitti...

Tuo lauttiksen vesitorni kuului maisemaan ja puutos tekee maiseman vieraaksi.

Ilona Winebridge kirjoitti...

usko tai älä, niin Lauttasaaren vesitorni oli ihka ensimmäinen vesitorni minkä minä näin, maalta kun olen lähtöisin! vai on se nyt purettu

Jokke kirjoitti...

Niin, voisiko virkata pullean vesitornityynyn XD

Eihän siinä tornissa enää vuosikausiin ole ollut vettä, ehkä aika oli ajanut sen ohi. Mutta miten nyt erottaa Lauttasaaren muista saarista, ilman maamerkkiä?

Merja Räty kirjoitti...

Kovin minuakin suretti vesitornin kohtalo. Melko vanhoina hyvinä aikoina työpaikkakin oli Lauttasaaressa ja tuo vesitorni kuului olennaisena osana paikkaan.

Jokke kirjoitti...

Lauttasaaressa kun ei ole sitä lauttaakaan... mikä oli Larun uusi tunnusmerkki?

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...