Sain vinkin kirjasta, joka varmaan kiinnostaisi minua. Ja totta, ihan mukavuusalueella mentiin.
Jukka-Pekka Inkinen: Miten tavarat ovat, sisustamisen toisinajattelijoita.
Kirja esittelee kuvin asuntoja, joissa todella tavaraa riittää. Kovin tutulta näyttää.
Lainauksia kirjan esittelystä:
"Persoonallisen sisustamisen ihanne ja mahdollisuus on kuitenkin johtanut kotien merkilliseen yhdenmukaisuuteen."
Vai onko kyseessä sisustusblogien ja -lehtien luoma harha? Esittelevätkö kotejaan ne innokkaimmat trendin seuraajat (tai luojat)? Luulen, että loppujen lopuksi aika harvat lähtevät mukaan kaikkiin villityksiin.
"Samanaikaisesti on käynnissä kuitenkin päinvastainen kehityssuunta... Kuvieni kohteet eivät ole mukautuneet sisustuslehtien pelkistysihanteelle."
Jos pitäisi säilyttää vain ne tavarat, joista pitää, niin tavaraa kertyy, koska minä pidän hirveän monista tavaroista.
Kirjoittaja kertoo: Haluan tuoda kuvissani esiin "visuaalisen tiheyden" käsitteen, erotukseksi sanoille "täysi" tai "sotkuinen".
Ja voi että tätä tiheyttä minulla on! Kerroksia ja läjiä syntyy ihan huomaamatta. Ja jos vetkuttelee joulukoristeiden poisviemisessä, niistä tulee kevään valopilkku :)
7 kommenttia:
Vähäisyys on myös siivouksen helppous. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että silloin katoaa persoonallisuus ja ihastuttavat pikku yksityiskohdat.
Niinpä, jos nyt sitten ollenkaan siivoilee XP
Voisi olla mielenkiintoinen kirja selailla.
Kodissa pitää olla mielenkiintoista tavaraa ja sopivasti liikaa.
Steriilin siisti ja tyhjän oloinen kämppä ei olis ainakaan minun juttu.
Kirjastosta lainasin. Minä olen aina ollut sitä mieltä, että mitään ns. persoonallista ei saa kaupasta ostamalla. Ite pitää tehdä tai ainakin tuunata.
Vaikka siis noissa minunkin kuvissa näkyy kaupan tavaroita XD
nyt osui ja upposi! tykästyin heti tuohon visuaalinen tiheys-käsitteeseen, taidan ottaa sen sanavarastooni tyttären tullessa kotiin käymään. hän edustaa minimalistista sisustamista, vaikutuksensa saattaa olla sillä, et kotona sai olla aina keskellä "visuaalisia tihentymiä";))
rakastan vaan niin kovin tavaroita ja niihin liittyviä tarinoita, et en voisi ajatellakkaan luopuvani niistä.
kiitti tästä kirjavinkistä Jokke. Kävin tutkimassa Inkisen valokuvia enempikin ja ihastuin. hänen kirjaansa kyl tekee mieli tutustua, siis eiku kirjastossa käymään huomenna.
Toisen sotku on toisen visuaalinen tihentymä. Yleensä tämä tiheys hiipii vähitellen ja sitten tajuaa että oho! Tila on täysi.
Lähetä kommentti