helleajan värikartta

 Tässä kooste muutamasta viimeaikaisesta kierrätysostoksesta ja käsityöstä. Värit ovat luonnonläheiset, vihreää ja ruskeaa. Vasemmalla tutut lomalla värjätyt villalangat. Keskellä kiva pikku vitriinikaappi, jonka löysin kirppikseltä kahdella eurolla. Ehkä vähän nuo kuu- ja aurinkokuviot vielä arveluttavat, mutta aina voi tuunata. Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta otin littanan hellehatun, josta tuli pesun/kastelun jälkeen kelpo lätsä. Lisäsin siihen nauhaksi joskus muinoin kierrätyskeskuksesta hankitun eteläamerikkalaisen kudotun nauhan sekä mökkirannasta löytyneen joutsenen sulan. Oikealla virkattu kesäkassi ja pino itse värjättyjä pellavia, jotka otin varastosta ompelukäyttöön. On taas kova pellavainnostus päällä!

Yksinkertaisen kassin virkkasin paksusta hamppulangasta ilman sen kummempaa mallia, sen kokoisen kuin langoista tuli. Olisin halunnut laittaa nahkaisen kantohinnan, mutta eipä löytynytkään tarpeeksi isoa nahkapalaa, sen sijaan pellavaa lojui otilla juuri sopiva kaitale. Mietin myös jonkinlaista läppää kankaasta, mutta ensin käytän kassia vähän aikaa ihan ilman. Katsotaan miltä tuntuu.

Toinen "kesäkassi" on pöytätabletista ommeltu pikku laukku. Ei ehkä kovin käytännöllinen mutta pidän niin tuosta kuviosta. Kyllä sinne jotain pikkutavaroita sopii.

 Täsä kuvassa näkyy myös seuraava "kirjontapohja", osittain valkaistu farkkutakki. Suunnitelma on jo valmiina, pitäisi vain ehtiä toteuttaa se. Mutta ei nyt ehkä ihan heti, näin pian farkkujen jälkeen. Nyt taidan jatkaa pellavan kimpussa.

***
tuolle pöytätablettijutulle löytyy ohjeita netistä hakusanoilla placemat clutch diy

tässä eräs yksinkertaisimmista
http://www.lilblueboo.com/2011/09/the-placemat-clutch-a-tutorial.html
tämä on suorakulmaiselle, pyöreille malleille on omansa.

kontaktia trikoolle

Kontaktivärjäyspaketti aukeaa, jännitys tiivistyy.

Kankaana on Eurokankaasta ostettu luonnonvalkoinen bambu-puuvilla-college. En ole kokeillut tätä menetelmää ennen näin joustavalle kankaalle. Etsiskelin oikeastaan ohutta bambutrikoota housuihin, mutta sellaista en löytänyt.

Värikasveina sipulinkuoret, lepänkävyt ja eukalyptuksen lehdet. Keitin tiukkaan sidottua kääröä ensin tunnin verran lupiinijämäliemessä ja jätin sen sitten tekeytymään melkein viikoksi. Sitten kiehautin sen vielä uudestaan.

Kangas oli ennen värjäystä puretettu alunalla ja tanniinilla (teepusseilla). Heti tuoreeltaan märkänä kuviot erottuvat hyvin, hieman vaalenevat kuivaessaan. Keltaisimmat kuviot eukalyptuksesta, ruskeat sipulista.

Kankaasta on tarkoitus ommella pusero (plan B). Antaa sen vielä seistä kaikessa rauhassa syksyyn asti, en vielä edes huuhdo sitä. Siinä on niin hyvä eukalyptuksen tuoksukin. En viitsinyt ommella puseroa ensin, koska en tiennyt kutistuuko/venyykö kangas tässä värjäyksessä tai onnistuuko se ollenkaan.

***
Innostuinkin jo vähän lähtemään työväenopistoon trikoovaatekurssille, mutta niin kuin moni muukin on ehkä havainnut, ilmonet osoitti taas toimimattomuutensa ja oli nurin tuntitolkulla. Eikö sitä ikinä saada toimivaksi? Tietäväthän ne hyvin että on ihan kamala ryysis ilmottautumisen alkaessa! No, kurssi oli sitten täynnä, kun tuntien yrittämisen jälkeen onnistuin avaamaan oikean nettisivun. Ehkäpä on mentävä jonoon varalta. Tai jollekin toiselle kurssille.

Jokke testaa: jäätee

En ole koskaan ymmärtänyt käsitettä jäätee. Kun ottaa huomioon että mustaa teetä voi juoda vain, jos siinä on puolet maitoa ja vihreä tee on aina täysin juomakelvotonta. Kitkerää jankkoa ja sitä vielä kylmänä, yäk, kauhea ajatuskin.

Mutta sitten tuli helteet ja oli ihan liian kuuma minkään kuuman juontiin ja satuin ostamaan kokeeksi punapuskaa eli rooiboosta. Hitsi, sehän ei maistu juuri miltään. Eli juuri minun maun mukaista siis. Ehkä kyse on valmistusvirheestä: laitan nuo muut teet liian kuumaan veteen ja liotan liian kauan. Tämän kanssa ei haittaa, ei kitkeröidy. Niinpä helteillä on tullut juotua litratolkulla rooiboosta jääkaappikylmänä. Varmaan ihan terveellistäkin kun ei ole kofeiinia eikä mitään makeutusta tms. Oikein virkistävää on ollut jääpalojen kanssa.

Ja voikohan tällä värjätä...

tilkkumatto

Jäi tämä mattoasia kaivelemaan, joten: Ostin kirppikseltä muutaman kanavatyön, jotka onneksi olivat lähes samaa kokoa.

Ompelin ne kiinni paksuun villahuopaan.

Jotain se vielä tarvitsi ja sain hyvän tilaisuuden kokeilla kuteiden virkkaamista. Tällä tekniikallahan tehdään yleensä ympyrämattoja. Mutta tein nyt vain reunuksen. Näyttää oikein kivalta, voisihan joskus kokovirkatunkin maton väsätä. Kulmat olivat jotenkin hirmu hankalat, se pyöreä olisi sitten vissiin helpompi.

Onks tää nyt sitten kuitenkin liian pieni?

Virkkaamalla sitä voisi kasvattaa.

Mattoinspiraatio löytyy peittopostauksen yhteydestä
http://jokkemaa.blogspot.fi/2014/03/varikas-retropeitto.html
Oli minusta mukava tuuri, että hollantilaisen esikuvan kunniaksi yhdessä kuvassa on tuo tuulimylly :)

toinen vihreä pata

Värjäsin minä muutakin kuin vain lupiineilla. Myös järviruoko, ilmeisesti etenkin nuo röyhylät antavat vihreää väriä. Kirjassa kyllä sanottiin että koko kasvi.

Silppusin siis aika suurpiirteisesti ruon latvoja värjäyskattilaan. Lanka oli puretettu alunalla. Lisäsin väriliemeen vähän kuparisulfaattiaikin, kun sitä nyt oli runsaasti ostettuna. Tulos ei ollut ihan yhtä hyvä kuin lupiineilla, aika rusehtavan vihreä, mutta kyllä sen voi kuitenkin vihreäksi lukea. Ehkä olisi pitänyt pysyä tarkemmin kirjan reseptissä. Lankana jokin ohut villalanka kierrätyskeskuksesta.

ihana hämärä

Hei elokuu ja yöt. Teitä onkin jo kaivattu, hämärää.

Bye bye midnight sun, hello pretty sunsets

paikassa Kello, Virpiniemi

virkatut kesäsukat

Väriblokkisukat bambulangasta. Senhän pitäisi olla niin antibakteerinen ja ties mitä antihikinen.

Tätäkin on pitänyt kokeilla jo pitkän aikaa, nimittäin sukkien virkkausta. Huomasin sitten sukkien ohjeen (Ihan Kaikki Kotona) ja päätin lopultakin aloittaa homman. Jemmasta löytyi vain yksi kerä bambulankaa ja täytyi lähteä lankakauppaan (mikä ihana tekosyy). Siellä sattuikin olemaan bambut hyvässä alennuksessa ja ostin kolme sinervää kerää lisää.

Eka sukka meni hiukan ohjeen mukaan, mutta en pitänyt suiposta kärjestä, ahistaa, minulla on nimittäin ihan tasapitkät varpaat enkä tykkää että niitä noin likistetään. Seuraavassa levensin kärkeä tuntuvasti (eli reippaasti enemmän alotussilmukoita).  Paremmin istuu jalkaan nyt. Värit pistin sikinsokin, koska en tiennyt kulutusta. Mutta hyvinhän lanka riitti, yksi sukka painaa hiukan alle 50 grammaa, joten neljästä kerästä jäi rutkasti. Tehdään lisää!

Ihan kivat näistä tuli, joten nytpä voin sitten tehdä itselleni sukkia eikä tarvitse vieläkään alistua neulomaan, hähää.

Muuten näytti olevan Novitan sivullakin sukanvirkkausohje, kun vähän googlasin. Näitä soveltelin omasta päästä.