lupiinilla värjätty pellava

Juhannusviikonlopun kasvivärjäys onnistui! Vaikka alkuun hirvitti, kun huomasin että kaupunki on käynyt niittämässä kaikki lähiseudun lupiinit. Niitä ei löytynytkään ihan niin helposti. Sain kuitenkin ison muovikassillisen lupiininlehtiä kerättyä. Eikä metsäpalovaara tai vaihtoehtoisesti myrsky varsinaisesti ennustanut hyvää.

Värjäys ei muuten kauheasti työtä vaadi ja sujui siinä muiden puuhien ohella. Hiilosta tarvittiin myös grillaukseen ja välillä oli aikaa vain relata.

Muistelin pellavanvärjäysohjeista, että puretteeksi tarvitaan alunan lisäksi tanniinia. Heitin joukkoon pari kourallista käytettyjä teepusseja. Niistä tuli keiton aikana jättiteepussimöykky :)

Pellavaan tarvitaan muutenkin enemmän värikasvia kuin villaan ja kun vielä oli luonnonvärinen kangas, en odottanut kummoista tulosta. Kyllä siihen kuitenkin ihan selvä viherrys tuli. Ei tietenkään ollenkaan yhtä voimakas väri kuin edellisenä vuonna värjättyyn valkoiseen villahuopaan. Kamera ei näe sitä juuri ollenkaan.

Tästä pitäisi nyt sitten ommella jotain...

muinaisaikaan vuodesta 2018

Olen ollut nykytekniikan ulkopuolella Euran muinaisajassa viikonloppuna. Koska nykyajassa on niin paljon kiireitä, en ehtinyt valmistella mitään kummempaa käsityötä mukaan. Pakkasin muutaman villalangan ja letitin nauhoja. Se oli kyllä ihan hätävara.

Yhdeksällä langalla. Koska lanka oli ohutta, laitoin sen kolminkertaisina nippuina. Letitys etenee niin että ensin vasemassa kädessä on viisi lankaa (musta, valkoinen, musta, valkoinen, musta) ja oikeassa  neljä (valkoinen, musta, valkoinen, musta). Sitten siirretään aina uloin lanka siitä jossa on viisi kahden ali ja kahden yli keskelle.

Ihan kiva kuvio tulee. Toisen nauhan tein paksummilla käsinkehrätyillä langoilla. Möykkyisempi tapaus. Langat ovat tuntemattomia kierrätyskeskusostoksia.

Nauhat ompelen lupiineilla värjätyn villahuovan reunaan koristeeksi.

Huh hellettä! Sää oli mitä mainioin ja varjo tuli tarpeeseen.

Ostoksia: kasvivärjättyä ohutta villalankaa kirjontaa varten. Materiaalit on, malli on, pitäisi vaan aloittaa. Saattaapa jäädä ensi vuoteen. Aina on suuria suunnitelmia. Juhannuksena pitäisi taas värjätä lupiineilla. Siitä on jo vähän niinkuin tullut perinne.

Toivotankin jo hyvää juhannuksen aikaa! Tuskin tässä ehtii enää ennen sitä tietokoneella istua.

***

Euran muinaisaikaan -tapahtuna:

https://muinaisaikaan.com/

tuplakissalippis

Lippalakin tuunaus

Etsiskelin varaosalippiksiä ja kaupassa oli alessa hauska korvalippis, mutta enhän minä käytä mustaa. Maalasin lippalakin akryyliväreillä.

Harkitsin ostaa eteen jonkin tiikeri-silitysmerkin, mutta mitä turhaa, koska sen voi itse maalata.

tuplakissa

virkatut kivityynyt

Marokon mineraalit inspiroivat:

Makrokuvia kivistä ja virkattuja muotoja ja kuvioita. Kiven ja villan risteytys. En tavoittanut ihan sitä mihin pyrin, mutta hauska kokeilu kuitenkin.

Kiteitä. Virkkaamalla ei hevin saa kulmikasta aikaan, mutta pötkelöitä kuitenkin.

Akaatti. Punertavia raitoja.

Tyynyihin on käytetty itse kasvivärjättyjä villalankoja, etenkin granaattiomenaa ja aroniaa.

korkkipallo

Se on taas kesä ja turhien täytepostausten aika. Käsityöt lähinnä pölyttyvät nurkassa.

Tämä korkkinen maapallo oli niin hauska, että piti hankkia. Mietin toki tuunausvaihtoehtoja: samalla idealla olisi voinut käyttää ihan peruskarttapalloa tai väsätä itse jostain styroksipallosta. No ei tullut tehtyä sitäkään käsityötä.

Tähän siis voi tökkiä neuloja esim. paikoista joissa on käynyt tai mitä nyt keksii. Kirjeystävät? Mistä tulevat tavalliset huonekasvit?

Minun neulani ovat vielä aika samoilla aikavyöhykkeillä ja toinen puoli palloa ammottaa tyhjyyttään.

virkattu rintamerkki

Lainasin keväällä kirjastosta kaikki VIRKKURI -kirjat (Molla Mills), joita hyllyssä sattui olemaan. En ole niitä ennen katsonutkaan. Kirjassa nro 4 pisti silmään virkatut rintamerkit, joka olisi helppo ja nopea toteuttaa. Kaivoin siis pöytälaatikosta kaikista isoimmat hakaneulat ja niihin virkkasin läystäkkeen. Täytyy sanoa, että minulle ovat aina haasteellisia nuo säännölliset käännökset ja kavennukset, koska silmukoiden laskemisantipatia.

Ohjeen mukaan näihin olisi pitänyt kiinnittää silitysmerkki. Netti tursuikin kaikenlaisia toinen toistaan hauskempia, mutta kaikki ihan liian isoja. Leikkasin askarteluhuovasta kuvion, jonka tikkasin kiinni. Tuo on siis kaktus, jos ei siitä tunnista ;)

Toiseen kiinnitin afrikkalaisen maalatun pullonkorkin, joka on kyllä jo itsessään rintaneula. Soveltaen meni nämäkin. 

erityisen hienoja kiviä

Vielä yksi ihanuus syksyiseltä Marokon matkalta: Siellä oli erityisen hienoja kiviä!

Hankin niitä varten hauskan pallopurkin Tigeristä, mutta siinä olikin niin pieni suuaukko, että kaikki kivet eivät mahtuneet sisään, pöh!

Atlas-vuoret taitavat olla varsinainen mineraalien aarreaitta. Ourika-joen kävelylenkillä löysin vaikka mitä kaunista. Kun kuitenkaan kiviä ei mitenkään erityisen hyvin tunne, niin nimiä niille on vaikea löytää. Hotellilta näyttivät heittävän rikkinäiset astiat alas mäeltä, koska lautasten paloja löytyi myös.

Työnimenä näillä koristeellisilla  kivillä on akaatti. Autiomaan punaisia kiviä kutsuin "karneoliksi", mutta vihreät ja siniset ovat vielä nimeämättä.

Kertauksena kuvat keruumaastoista. Yllä Atlas-vuoria. Fossiilt jäivät löytymättä. Niitäkin pitäisi olla paljon Marokossa. Yksi hieno iso kivi jäi Afagayn autiomaahan. Lentokentällä eivät olisi pitäneet, jos olisin rymäyttänyt laukkuhihnalle muutaman kymmenen kilon järkäleen ;)