torstai 4. huhtikuuta 2013

karut savikorut


Savihelmikurssin korunosat valmiina tai siis puolivalmiina, koska koruja niistä ei ole vielä tehty.


Onneksi lasitteet eivät juurikaan erotu. Minusta saven pitää hengittää ja rohista.


Näihin on tarkoitus yhdistää lankaa jotenkin... asia kehkeytyy.


Ehkä näihinkin...


Musta ja valkea savi marmoroituna.





sormuksia


mikähän tämäkin on?


Hissun kissun löytävät paikkansa maailmassa.

8 kommenttia:

Othel kirjoitti...

Hengittää ja rohista... mun suosikkiastmaatikot! Sienet kukkaruukussa ovat Jokkemaailmassa paikallaan, hus sijoittamaan ne muutkin!

Saila kirjoitti...

Kiinnostavan näköistä pintaa! Tulee mieleen laavakivi.

Jokke kirjoitti...

Othel: Nämä eivät kimitä, niiden ääni on hyvin matala, joten se hukkuu helposti muuhun hälinään.

Saila: voisi varmaan käyttää myös jalkapohjien raspaamiseen, mutta kuulin juuri jalkaterveyskurssilla että kaikkinainen raspaaminen on pahasta.

margsan kirjoitti...

Just, kuten joku sanoi- ihan laavamaisen näköistä pintaa-upeaa!!!

Jokke kirjoitti...

Ai kun olisikin hienoa lähteä käymään jollain tulivuorisaarella! Hmm, minulla on myös laavakivihelmiä...

pirkko kirjoitti...

Upee tuo rohea pintasi!

Kaikkiainakesken kirjoitti...

Oi että, minäkin tykkään kun savi on jätetty karheaksi ja rosoiseksi.

Jokke kirjoitti...

Kiitos, siinä on vähän samaa tuntua kun nyt kevätmultahommissa ehkä.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...