Olen koko kesän odottanut ja odottanut milloin "vanhapoika" saa kukkanuppunsa avattua. Se teki keväällä lämpimän sään aikaan monta nuppua, mutta sitten kylmä ja pimeä kesäkuu löi stopin hommalle. Heinäkuun helteet saivat kaktuksen taas aktivoitumaan ja lopultakin yksi nupuista alkoi kasvaa, ja kasvaa... Sitten yhtenä iltana kukka avautui kohti auringon viime säteitä.
Seuraavan päivän se kukoisti ihanasti tuoksuen. Tuoksuu muuten ihan syreeniltä.
Ja sen pituinen se. Kukka kestää vain noin vuorokauden.
En osaa sanoa oliko kaktusikkunalle viritetystä eristestyroksista merkittävää apua. Siis yritin eristää kaktuksia patterin pahimmalta paahteelta. Ne pitäisi saada viileään talvella jotta kukkisivat. Ei tullut mitään runsasta kukkasatoa, mutta tämä yksi sentään.
Juhlistetaan näin myös blogin merkkipaalua. Tämä on tuhannes ensimmäinen (1001.) julkaistu postaus!
7 kommenttia:
Kaktuksenkukka, upea lyhytaikainen ilo! 1001? Hienoa! T. Sade
Kauniita kuvia! Äidilläni on niitä kaktuksia ja joskus jopa 5-6 kukkaa, näyttää upealta, mutta tosiaankin sen yhden päivän.
Onneksi olkoon sekä kukasta että 1001. postauksesta! -Eppu
Hieno kukka. Onneks olit kotona. :)
Onnea mahtipostausmerkkipaalusta.
Olen luullut että kaktukset on hankalia saada kukkimaan? Onneksi olkoon upeasta kukasta.
1001? Wau, hurraa!
Viileä talvetuspaikka auttaisi kukintaan. Minullakin oli monta nuppua, mutta vain yksi kasvoi kukaksi asti. Onhan sitä tuossakin ihmettelemistä...
Hienoa! Seuraavia tuhansia odotellessa :D lisää kukkia tulee varmasti!
Lähetä kommentti