lauantai 1. helmikuuta 2014

arkiston aarteita: huopatakki



Satuin joululomalla kuvailemaan (vaikka pimeää olikin) yhtä vanhaa huopatakkia. Laitetaan kuvat nyt tänne, sillä joku on tullut blogiin hakusanalla huopatakki. Tässä takissa on käsin huovutettu huopakangas, muistaakseni ompelinkin sen käsin. Se on huovutettu harsokangaspohjalle, jotta huovasta tulisi ohuempi kuin pelkästä villasta. Tikkivuori on koneella ommeltu. Kaavana käytin suurinpiirtein jotain raglahihaista talvitakkia Kotiliedestä.



Noita hapsuja piti saada joka paikkaan, siellä on lasihelmiä koristeena. Kaikenlaisia suoria reunoja (ja näköjään myös istuvuutta) on yritetty kovasti välttää ;)




Samaan "sarjaan" kuuluu myös muuta hapsullista.

Minulla huopavaatteiden käyttö jää aika vähälle, koska ne eivät pidä tuulta ja sitten minä palelen kauheasti. Täytyy laittaa alle joku windstopperi. Tai pitää olla reilu plussakeli ja sitten taas näyttää ylipukeutuneelta.

ps. viimeisin huovutus-virkkausyhdistelmä lojuu yhä keskentekoisena, mitenkä nyt aina tuleekin jotain muuta tekemistä.

17 kommenttia:

Ingi kirjoitti...

Hauska luovuuden näyte takki on joka tapauksessa!

ViMMa kirjoitti...

Huikea takki :)

Hieno tar kirjoitti...

Melkoinen työmäärä ollut, harmi että jää käyttämättä. Ilman vuoria olisi villatakin käyttökelpoisuus, vai olisko siltikin liian paksu??

Jokke kirjoitti...

Ingi: huovutuksessa se tekeminen on minusta hauskinta. Pitäisi tehdä vain jotain taidetta?

ViMMa: Kiitos!

Hieno tar: takki on oikeastaan ihan ohut ja kevyt eli ei niin lämmin kuin voisi ehkä kuvitella. Kyllä sitä silloin tällöin voi käyttää, ainakin jos ei ole kylmä tuuli.

sinisukka kirjoitti...

Huh-huh-huikea!!! Kuolattavan ihana!

margsan kirjoitti...

Aivan mahtava!!! Itse en ole kokeillut tuota harsokankaalle huovuttamista, mutta kenties joskus...

Onnellinen Oliivi kirjoitti...

Iik ihana!!!

Jokke kirjoitti...

Kiitos! silkkisifongin tai halvan puuvillaharsokankaan päälle huovuttamalla saa tosiaan ohutta vaatehuopaa. Ei tarvitse niin monta kerrosta villaa, kangas pitää tekeleen kasassa. Nykyään sitä taidetaan kutsua nuno-huovaksi. Silloin jotain kymmenen vuotta sitten, kun tuota tein, ei ollut vielä mitään hienoa nimeä.

kosotäti kirjoitti...

Oi miten upea takki,mie rakastan just tälläsiä huovutettuja .

Myrtti kirjoitti...

Ihana. Aivan toosi ihana <3

Poutapilvi kirjoitti...

Aivan ihana takki, oikea taideteos! Ihanat värit ja kivat hapsut.

Hepsi kirjoitti...

Upea takki! Minunkin mielestäni oikea taideteos!

Jokke kirjoitti...

Voi kiitos! Tekisikin kovasti mieli lähteä Jyväskylään huopanäyttelyä katsomaan. Huopa on niin kivaa.

Ulla Helenius kirjoitti...

Mitä enemmän selaan tätä blogia, sitä enemmän hämmästelen sun taitoja. Upeita, upeita juttuja olet tehnyt. Ja kivoja ideoita, joita haluan itsekin toteuttaa.

Jokke kirjoitti...

Kiva kuulla, mukava jos muutkin inspiroituvat kokeilemaan jotain uutta. Odottelenkin jo uusia työväenopiston kursseja alkavaksi, jännää.

Johanna kirjoitti...

Wau, onpa hieno takki!! Voi kun tuommoisia kauniita omannäköisiä vaateita näkyisi enemmän ihmisten päällä katukuvassa!

Jokke kirjoitti...

Kiitos! Samaa mieltä, rikastuttaisi ympäristöä. Olen toisaalta kuullut, että "huovuttaja" on joidenkin mielestä lähes kirosana: " se on sellainen huovuttaja..." Lukeutuu siis omituisiin hörhöihmisiin. Mutta hei, mieluummin huovuttaja kuin tavis ;)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...