sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Energiaähky


Tieto lisää tuskaa. Olen ollut aika tavalla huolissani luettuani Luontoliiton Eettistä elektroniikkaa oppaan. Tiesittekö että kaksi googlehakua kuluttaa saman verran sähköä kuin jos keittäisi kattilallisen vettä? On niin helppo vain painaa kotona nappia ja jossain iso kone jyrähtää. En ole tullut ajatelleeksi kuin omaa kulutusta, mutta totta kai näillä nettijutuilla on laajempiakin vaikutuksia. Kuinkakohan paljon tämän blogin palvelimet kuluttavat? On myös laskettu että Second Life virtuaalihenkilö kuluttaa saman verran sähköä kuin todellinen ihminen. Nyt vähän mietityttää... ehkä pitäisi postata harvoin ja harkiten. Mutta sitten taas innostuu jostain ja ei kun kuvia latailemaan.

http://www.luontoliitto.fi/pdf/luonto-liitto_eettista_elektroniikkaa.pdf


Elektroniikkaan ei taida vielä olla tullut ekomerkkejä. En tiedä kun en seuraa alaa. En osta uutta kuin äärimmäisessä hädässä. Minulla ei edes ole mitään soittimia...

Aiheeseen liittyen: Kulttuurien museossa on avattu näyttely Olipa kerran ihan pimeetä, avoinna vuoden 2013 loppuun.

OLIPA KERRAN IHAN PIMEETÄ on tarina energiasta. Nimi viittaa ihmisen ja energiankäytön historian vaiheisiin. Ihmiset elivät ja toimivat vuosituhansia auringon rytmissä ja auringon ja luonnon energialla, kunnes uusien energiantuotannon muotojen myötä elämän rytmi ja aikakäsitys muuttuivat, keinovalot syttyivät ja koneet alkoivat pyöriä.

Minusta Kulttuurien museossa on ihan kiva museokauppa.

perjantai 26. helmikuuta 2010

Teemakoru helmikuu 2010

Helmetin helmikuu 2010 oli teemaltaan "vastakohta". Minä laitoin yhteen orgaanista (karkea hamppunaru) ja epäorgaanista (muovi). Tuollainen ihan perus makramenauha, johon on pujotettu itse leikattuja muovitähtiä ja nappeja. Kaverina korvikset.



Ehkä lopputulos oli muovista huolimatta ekologinen sillä tähtien raaka-aine oli tämä: Tyhjä pesuainepullo, niin kauniin vihreä. Hyvää askartelumateriaalia, ei sitä voi heittää energiajätteeseen.


tiistai 23. helmikuuta 2010

Vuoden väri: turkoosi

Luin Colorian blogista, että vuoden 2010 väri on turkoosi, tarkemmin Pantone sävy 15-5519. http://coloria.blogspot.com/2010/01/turkoosi-vuosi.html Sehän sopii, turkoosi on sentään melkein vihreä ;) Minulla onkin jo turkooseja suunnitelmia. Lankoja löytyy virkkaukseen mutta saattaa mennä loppuvuoteen ennen kuin näiden kimppuun päästään:


Löytyy myös esimerkiksi korukiviä ja vaalea turkoosi mokkanahkainen retrominihame. Ehkä vain materiaaliksi... ja väri hävisi kuvasta! Ovatko nuo nyt turkooseja vai vaalean sinisiä? Turkoosi on oikeastaan aika vaikea väri, ainakin jos ei osaa kuvata. Sen kanssa kuulemma ihmisillä syntyy usein kiistaa sininen-turkoosi-vihreä-skaalassa.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Kiviä ja simpukoita

Tämä koru on ollut tekeillä jo kauan, olen ihastellut ja hypistellyt kokoelmieni kauniita kiviä ja simpukoita. Nyt se valmistui ja aurinkokin paistoi palmun lomasta (varjo on ihan oikeasti palmusta). Olen sitonut hamppulankaan erilaisia meren aarteita, simpukoita, korallia, pyöreitä kiviä. Sidontatekniikka on kirjasta Stephanie Sersich: Designing Jewelry with Glass Beads. Alla lähikuvaa.

Harjottelin ensin käsirenkaalla, mutta se ei oikein onnistunut. Lanka ei mennyt läpi pienistä rei'istä, piti lisätä ohutta metallilankaa joukkoon. Eivät nuo pitkät tikut edes asettuneet niin kuin halusin ja ne ovat minusta vielä inhottavan värisetkin. Harjoituskappale mikä harjoituskappale.

Pujottelin kumilankaan myös nämä aivan ihastuttavat raidalliset pikkusimpukat. Niitä olen jo pitkään himoinnut. Niitä myytiin nimellä Pyrene shell mutta en kyllä löytänyt sillä nimellä netistä yhtään samanlaista. Nimi on siis vielä etsinnässä.

Löysin netistä nimiä etsiessäni muutaman hyödyllisen nettisivun, simpukoiden kauppanimiä ja tieteellisiä nimiä sekä yhden kuvaston. Se millä nimellä simpukoita myydään, ei suinkaan ole niiden "oikea nimi". Tämän opin tästä tarinasta.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Tyräkintylleröiset

Ensimmäinen kevätsiivous kukkaikkunalla tehty! Autiomaa on taas iskussa auringonpaistetta odottamassa. Onneksi ei tarvinnut vaihtaa kuin kaksi ruukkua, siitäkin seurasi aikamoinen uudelleenjärjestely.

Esitettelen muutaman lempityräkkini (Euphorbia). Tyräkit ovat varmasti kaikista helppohoitoisimpia huonekasveja. Eikös kaikilla ole pylvästyräkki Eurhorbia trigona tai nukkatyräkki Euphorbia leuconeura? Pylvästyräkkiä on helppo lisätä pistokkaista ja nukkatyräkki ammuskelee siemeniään ympäriinsä riesaksi asti. Ja niitähän ei saa hengiltä juuri millään kuin liikakastelulla. Valoa ne tarvitsevat niin paljon kuin suinkin kasvaaksen hyvin mutta ihmeesti ne kituuttavat pimeässä nurkassakin rimpuloina. Minullakin oli nämä valtavina kattoon kasvavina pehkoina, lopulta niistä oli pakko luopua tilan loppuessa. Kuulin sitten, että tyräkin vastaanottaja oli jotenkin onnistunut tappamaan sen. Luulin ettei se onnistu kuin jättämällä kasvi pakkaseen (nim. kokemusta on).

Tässä ovat pikkuset möykkysöpöläiseni Euphorbia bubleurifolia, E. 'Coclebur' (bubleurifolia x susannae), E. schoenlandii ja E. obesa. Ensimmäistä lukuunottamatta hankittu ihan lähikukkakaupoista. Nämä pysyvät mukavan pieninä.






Tyräkkien tunnistukseen löytyy hyvät nettisivut:

perjantai 19. helmikuuta 2010

Huovutusta ja virkkausta

Palaan tässä vanhaan aiheeseen jälleen, sillä tänään alkaa uusi kurssi, "Huovutuksen pintapaja". Tai nyt on vain sellainen materiaalien tilauskerta. Minulla olisi jo materiaalit, pöh! Toimintaa! Olen jo aiemmin keksinyt yhdistää huovutusta ja vapaavirkkausta (ja silkkimaalausta). Ensin tein testiksi pienen topin. Huopapalan ympärille on ensin ommeltu neulalla pykäpistoja, niihin virkkaus kiinni.



Koska tenkiikka toimi, tein myös pitkän liivin. Se kaipaa jo minusta uudistusta. Huopapalat ovat jotenkin liian "paljaita". Ehkä lisään niihin jotain pintakuviontia uudella kurssilla. Olen tietysti jo ideoinut erilaisia härpäkkeitä huovan pintaan. Ettei vaan olisi tasaista plättyä... Tämäkin liivi on koottu oikeastaan yhden kurssin testipaloista ja kohta niitä tulee taas lisää. Epäselvä kuva, tuo värikäs raidallinen virkkuu on vain hämäystä.


torstai 18. helmikuuta 2010

Ikikalenteri postikorteista

Katselin kerran kaupassa sellaista ikikalenteria, se näytti hauskalta mutta toisaalta... eihän siinä käytännössä ole kuin numeroita. Pitäisikö siitä nyt sitten maksaa? Mietin asiaa kotimatkalla ja päätin poiketa kierrätyskeskuksessa. Katsoin postikorttihyllyä ja siellä oli tämä ykköspäivän kortti:


Se ratkaisi asian! Ostin lisää kortteja (ei ollut kotona tarpeeksi) ja leikkasin lehdistä numeroita ja muita pikku juttuja. Reijittimellä reiät kortteihin ja kortit vanhaan mappihärveliin. Melko ilmainen kierrätetty ikikalenteri oli siinä. Voisihan myös maalata tai piirtää itse kauniit kuvat joka päivälle... Täytyy vaan muistaa kääntää sivua joka päivä eli kuukauden joka päivälle on oma sivu. Viikonpäivää tämä ei kerro mutta tarjoaa kiertomatkan maailman ympäri joka kuukausi :).

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kissavalo

Edes joku kuva vanhoista pajutöistä... aika moni niistä näyttää olevan lamppuja, jos korit lasketaan pois. Tässä olisi tämmöinen erittäin yksinkertainen seinälampetti. Sehän on oikeastaan sen aivan ensimmäisenä punottavan "venekorin" puolikas. Siellä on sisällä jokin halpa ja yksinkertainen ikealamppu, joka luo nyt kissamaista valoa. Silmien kohdalla on aukot punoksessa, silmät ja nenä ovat sulatuslasia. Olin yhtä aikaa sulatuslasikurssilla, joten niitä tuli yhdistettyä moniin pajutöihin.

maanantai 15. helmikuuta 2010

Vapaasti virkattua: boink things

Harjottelin vähän virkkaamaan ohuita pötkylöitä. Niistä tuli tuhatjalkainen merimakkarakaulakoru, Things that go boink in the night. Sitä voi pitää kaulassa miten päin huvittaa, mutta tuo vasemalla oleva pyörylä on virkkauksella päällystetty nappi kiinnitysmekanismina.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Tarzanin vessa, osa 4: eläimellinen metamorfoosi

Voi, katsokaa mikä söpöläinen seurasi minua kotiin. Tai oikeastaan raahasin sen hiki hatussa kaupungin läpi, ei ole mitään höttöpuuta. Olen nähnyt näitä eläinhuonekaluja kaupassa ja olen ajatellut että tuollainen olisi helppo tehdä itse. Katsokaa nyt, eihän siinä tarvitse veistää juuri mitään. Vuodet vierivät ja nyt sitten lopulta ostin sellaisen, en koskaan päässyt siihen tekovaiheeseen. Tämä kuitenkin määritti kylppärin hyllykön uuden värin. Vanha väri oli vihreä ja turkoosi, lautasmosaiikkipäällyksellä. Se oli muutettava.

Kopioin siis jaguaarin pilkut hyllykköön, joka muuten on vanha keittiöhyllykkö käännettynä ylösalaisin ja jalat lisätty. Verhona on nyt Shipibo-naisen hame ja tason päällä on indonesialainen tms. simpukoin koristettu kangas. Ja se peittyi pian erilaisiin koreihin :) Joo, tiedän että eläinkuosit ovat tosi kitch eivätkä ollenkaan best possible taste... olkoon nyt vähän aikaa tämän näköistä. Pohjana on mattapintaista kananpojankeltaista kalustemaalia ja pilkut maalaisin akryylivärillä.


Lisätietoa Shipibo-intiaaneista: http://www.amazon-indians.org/page14.html


Valtavan hienoja koristeornamentteja, kirjontaa ja keramiikkaa. Turha kai mainita että keräilen tuollaista tavaraa.

torstai 11. helmikuuta 2010

Vapaasti virkattua: kassi

Tai eihän tämä kassi ole kokonaan virkattu. Itse asiassa vain etupuolelle on ommeltu virkkauskokeilu elukoineen. Niin kuin näkyy, virkkasin muovieläimiä tuonne joukkoon, siinä on välillä tehty ketjusilmukkakieppi, joka ympäröi elukan. En ruvennut reikiä porailemaan. Tuskin pysyvät tuossa kovin hyvin, mutta tulipahan kokeiltua. Tämän nimi on "Ongelmia paratiisissa".



Sattui muuten hassusti eilen kaupungilla: Näin edellä yhdellä tytöllä värikkään kassin ja kun tulin lähemmäksi se alkoi näyttää tutulta. Hei! Sehän on minun virkkaama kassi, jonka olen vienyt vuosia sitten kierrätyskeskukseen. Olisin kysynyt tytöltä mistä kassi on peräisin, mutta se vain juoksi lujaa ja puhui kännykkään. Jäi varmistamatta. Ja tästä tuli mieleeni, että näin tänä syksynä Espoon kierrätyskeskuksessa tekemäni savilautaset, jotka olin vienyt Helsingin kierrätyskeskukseen pari vuotta sitten. Maailma on pieni.... Ai, ja nyt tuli mieleen vielä yksi juttu, mutta siitä voisi tehdä jo oman tarinan.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Crazykravatti 1: hame ja toppi

Arkistojen kätköistä: Innostuin kravateista, kun olin nähnyt niistä tehtyjä hameita. En kuuna päivänä osaisi ommella hametta pelkistä kravateista mutta tuunaus onnistuu. Yhdistin valmiiseen vakosamettihameeseen kravattihelman, lisänä on jotain sisustuskangasta. Myös vyö on kravateista tehty. Tuunasin hameeseen sopivan topin tuollaisesta tilkkutopista. Lisäsin kravattiolkaimet ja rimpsut sekä crazy quilt -koristetilkut. Sitten laitoinkin kravattitilkkuja melkein kaikkeen...


maanantai 8. helmikuuta 2010

Tarzanin vessa, osa 3: nollabudjetilla mennään

Vähän lisää yksityiskohtia kylppäristä, lisää ilmaista (tai lähes) sisustusta itse tehden. Ensinnäkin muovipusseista ommeltu suihkuverho (anteeksi tahaton mainostus. Jos pussit silppuaisi pienemmäksi, pääsisi teksteistä eroon). Idea lähti siitä kun joku vuosi sitten kierrätyskeskuksella oli kilpailu muovipussien uusiokäyttöön liittyen. En osallistunut mutta tulipahan mietittyä asiaa. Tämä oli hiukan ongelmallinen, koska en koskaan ota kaupasta muovipussia, oli materiaalipula ;) Katosta riippuva säilytyssysteemi on puolestaan ideoitu jonkin sisustuslehden kuvasta, jossa vastaava oli tehty posliinilautasista. Minä käytin emalilautasia ja rautakaupasta kierretangon ja siipimutterit. Ajattelin, että semmoinen posliininen kun rämähtää lattialle niin huh huh. Jännitti kyllä porata reiät emalilautaseen. Maton ompelin t-paidoista ja vanhasta pyyhkeestä. Hapsuissa on aikamoinen leikkaaminen, mutta tulos on kiva. Yleensähän näitä hapsumattoja näkee kynnysmattoina ja jostain muusta kankaasta kuin trikoosta. Arvelin trikoon olevan hyvä tähän, sehän ei rispaannu. Valitettavasti nämä tavarat eivät oikein käy viidakkotyyliin, ne ovat entistä sisustusta ja täytyy ehkä miettiä uudestaan. Maton voisi punoa kaisloista ja suihkuverhoksi kävisi ehkä paremmin jokin armeijan naamiointiverkko tai pressu. Mitähän voisi tehdä vanhasta teltasta? Väliaikaista suihkutangon virkaa muuten toimittaa pajusta tekemäni köynnöstuki, koska entinen bambukeppi lähti muihin tukitehtäviin.







sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Värikästä shoppailua

Kun pitää värikkäistä vaatteista, niin arvatkaa löytääkö niitä Suomesta muuta kuin lastenosastolta. Eipä juuri. Onneksi on netti! Pitää hehkuttaa, koska löysin kivoja sukkia ja taas postiluukku kolahti.


Niitä myy Fräulein Prusselise http://www.frl-prusselise.de/ jolla on shoppi myös Dawandassa.

Ja sitten tämä pirtsakka Retrokinder http://www.retrokinder.de/ jolla ei nyt vähään aikaan ole ollut kaupassa mitään, mutta uutta on tulossa. Löytyy myös Dawandasta. Tahtoo, tahtoo!


Dawandassa on minusta Etsyyn verrattuna se hyvä puoli, että ostokset Saksaan voi yleensä maksaa tilisiirtona eikä tarvitse käyttää luottokorttia. Dawandan osoite on tietysti http://www.dawanda.com/ Että tällainen mainospala tällä kertaa, ei itse tehtyä. Mutta kun minulla ei ole saumuria ja kankaatkin pitäisi vissiin painaa itse :( Kyllähän tuolta on käsityötarvikkeita, kankaita, helmiä ynnä muuta tullut hankittua myös. Silloin harvoin kun sattuu ostamaan uutta eikä vain hae kierrätyskeskuksesta. Jospa jotakuta muutakin jo alkaa nyppiä tämä kaupungilla näkyvä musta talvivaatetus...

lauantai 6. helmikuuta 2010

I [heart] recycling


Vetskarikaulakorun paluu. Tämä Andy eats only candy:n hauska kierrätysmerkki halusi tulla koruksi. Oikeastaan se on postikortti, josta leikkasin riipuslätkän. Vetskariin piti tulla muitakin pahvimerkkejä, joita leikkasin pahvilaatikosta, mutta en saanut kiinnityssirkkoja läpi niistä kaikista. Laitoin sitten noita metallisydämiä, koska kankaassakin on sydänkuvioita. Riipus on kiinni vetimessä paperiliittimellä tai siis sellaisella haarajutulla... Kierrättäminen on hauskaa ja olisin pistänyt tekstiin sydämen, mutta en tiedä yhtään miten sellaisen saa ulos näppäimistöltä. Onneksi sentään oli melkein samanlaista sydänkangasta varastoissa!


Kortti on ostettu tuolta:



perjantai 5. helmikuuta 2010

Tossuttelua

Mitenkäs nyt tekisi mieli tehdä jotkin töppöset? Kyllähän minulla on niitä ihan tarpeeksi... Tavallisia huopatöhveleitä on tullut tehtyä, kuten kuvasta näkyy.

Yritin ideoida myös jotain kesäisempää huovasta ja huovutin varvassandaalit. Pohjaksi on ommeltu nahkaa, joten voisi niillä läpsytellä ulkonakin, kuivalla säällä.


Nyt kuitenkin virkkaaminen kiinnostaisi enemmän. Kävin Etsyssä ja näin ihanan väriset virkatut tohvelit, malli olisi myynnissä. Hmm, olisiko se nämä? http://www.etsy.com/shop/natalya1905

Vielä parempi olisi, jos virkatuilla kengillä voisi mennä ulos ja sellaiset saisi ostettua Dawandasta. Kumipohja olisi huippujuttu. Mitenhän sen voisi kiinnittää? Ehkä voisi ottaa vanhat espadrillokset ja virkata niihin uuden päällysen? Hmmm? Minulla on ehkä jossain joutilaat... Tuollaiset virkatut tossut olisi ihanat! http://en.dawanda.com/shop/lepiedleger (sori, en oikein osannut ottaa noita kuvia kaupoista tänne)

Mutta kaikista mukavimman näköiset sisätossut näin tässä nettikaupassa, jota uusin Taito-lehti mainosti. Näyttivät jo olevan kovasti loppuunmyytyjä. http://www.collegien-shop.com/ Taas houkutuksia kukkarolle!



Äh, ehkä otankin varsitossujen virkkuumallin uudesta "Jämälangasta!" kirjasta (Sanna Vatanen, WSOY) ja mukailen siitä. Yhdistän nämä kaikki ideat. Mietitään hetki!

torstai 4. helmikuuta 2010

Vapaasti virkattua: kauluri

Kivojen lankojen löytäminen on työn ja tuskan takana. En kai oikein hyvin tunne oikeita kanavia, messuilta voi joskus tehdä löytöjä. Täytyy kai oikein kunnolla yrittää löytää suomalaisia nettikauppoja, joissa olisi vähän erikoisemmat valikoimat. Ei mitään hienoa ja tasalaatuista vaan möykkyistä ja hörselöistä "taidelankaa". Kauneimmat (ja kalleimmat) langat ovat tietysti käsin kehrättyjä ja värjättyjä. Kuten nämä langat, jotka tilasin Englannista asti, mutta olin ihan myyty noihin väreihin ja lisukkeisiin. Ovat aivan ihanan pehmeitäkin! Ylemmän langan nimi on Aquarius ja alemman May.


Virkkasin niistä ja muutamista muista käsinkehrätyistä kotimaisista jämistä ja lempparista kirkkaan limestä Naturgarn nro 1:sestä kaulurin. Tai voi sitä käyttää tuubihattunakin. Ai kun tuli hyvät värit! Parasta ovat nuo vihreän turkoosit villakangasläpyskät, joiden väri kutsui seireenin lailla ja taas visa valitti. Keksin kyllä nopeasti, että saan itse samanlaista lankaa, kun otan jokin kierrätetyn ja huovutetun villapuseron jämän ja leikkaan siitä pöyrylöitä, jotka pujotetaan lankaan (aiemmin esitellyt hihattimet). Näitä superlankoja jäi vielä reilusti, joten täytyy tehdä jotain muuta. Säärystimet puuttuisi. Tai virkatut, huovutettuja löytyy kyllä. Kaulurista yksi työkaveri sanoi: "ihan kun sinulla olisi parta".





Langat hankittiin täältä:http://www.etsy.com/shop/FeltStudioUK


Kotimaasta olen bongannut toistaiseksi vain muutamia lupaavia, mutta vielä liian siloisia lankoja myyviä kauppoja, kuten

http://www.handu.fi/
http://www.lankataika.fi/
http://www.titityy.fi/

maanantai 1. helmikuuta 2010

Huopainen katoamisilmoitus :(

Tein huovutuspajassa varsinaisen homman jälkeen (kissapesä, jota en voi esitellä koska A) idea on varastettu netistä ja B) se meni uudelle omistajalle samantien) rannekorun ihanista silkkimerinovilloista, ihan vain testikappale. Mutta se karkasi parin päivän jälkeen! Se oli minulla töissä kädessä ja tulin suoraan kotiin, mutta seuraavana aamuna sitä ei enää löytynyt mistään. Olenko kävellyt unissani vain onko rannekoru kävellyt unissaan? Minulla on taas aukko muistissa :(
Jos näette tälläisen lymyilemässä jossain, käskekää sen tulla heti kotiin. Tai teen uuden! Ja ai että tuohon olisi hyvä pujottaa lasihelmiä...

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...