Järkky juttu

suuri paljastusnumero!

Ohjeita dissataan! Pitsejä halveksitaan!
Rättikässää mollataan! Monenlaista marinaa!

Eli näinhän se on päässyt käymään, että Taito-lehdessä (nro 1/2013) esitellään Jokkemaan käsitöitä, lähinnä virkkauksia.

Ehdin juuri ennen kuvausta virkata valmiiksi kirjavan "sulkapäähineen" paratiisilintuviitan asusteeksi.
Mallailin kotona vähän miten se asettuisi päähän, nimittäin "hukkapäähän". Eihän siitä itse hyvää kuvaa saanut, mutta piiloutumissuunnitelma kuvaajalta oli kehkeytynyt. Makupala niille, jotka eivät ole nähneet lehteä ;)

hukkapää

Tämä päähine oli ensimmäinen idea, joka tuli viitan pikkuhiljaa edistyessä ja koon kasvaessa. Eri vaiheissaan se olisi ollut eri vaatekappale: päähine - hame - tunika - peitto.
Katsotaan toteutuuko niistä vielä jokin...

Pajua päähän

Kaivelin taas blogin arkistoja, koska yllättäen vanha pajuhattu on ilmeisesti nousemassa uudestaan esiin (ups, eivät kuvat taida olla ihan oikein, kun ovat joskus tulleet vanhan editorin kautta). Punoin muinoin pajusta kaikenlaista huonekaluista hattuihin.

Tämä pajuinen korvahattukin on yksinkertainen "venetarjotinmuunnelma", sellainen suikula, joka pajunpunontakurssilla aina vissiin punotaan ensimmäiseksi. Kun ihmiset kurssilla punoivat suppilokoreja, niin kyllähän niistä vitsailtiin, että tulisihan tästä hattukin. Minulla kun on huopainen korvahattu, se johti ajatukseen punotusta korvahatusta. Eihän tätä tietenkään varsinaisesti käyttää voi, mutta tekeminen oli hauskaa. Taisin olla kas kummaa ainoa, joka sen pajuhatun sitten lopulta teki.

Näitä pajuja on niin vaikea kuvatakin. Punoin silloin myös naamion huvikseni.

ps. se onkin arvonta taas kohta tulossa!

vapaasti virkattua: pako sirkuksesta

Virkkasin pikapikaa isolla koukulla osittain itsevärjätyistä ja -kehrätyistä langoista huppuhuivin, pääosassa on  pompom-uusiolanka "clown school dropout".

Malli omasta päästä vaikka onhan tälläisiä muutkin tehneet.

Hyvin pompulatkin sinne sai sekaan sotkettua.

Jokainen kerros on virkattu eri langalla.

Niskaosa on suljettu hapsuilla solmimalla.

Virkkasin myös yhteensopivat lapaset. Näissä on yhtä käsinkehrättyä ostolankaa (sininen) ja Novitan puroa.

Alotin spiraalina kärjestä, niin raidat syntyivät lankaa vaihtamatta. Kätevää. Joskin kolme lankaa yhtä aikaa kiinni lapasessa oli välillä aika sotku.

Huivi on pitkä ja yltää hyvin kiepauttaa kaulan ympäri.

Sirkuseläin on jälleen irti kaupungilla!

Alotin siis ketjusilmukkapötköllä, joka on sen mittainen kuin huivin tahtoo olevan. Siihen sitten lisää kerroksia, siten että alottaa ja lopettaa kiinteillä silmukoilla ja keskemmällä korottaa pylväillä. Uusi kerros on alotettu uudella langalla ja edellistä lyhyempänä, ei siis aivan päästä. Voihan huivi olla tasapaksukin, järkeilin vain että kaulan ympräri kieputettavan osan ei tarvitse olla yhtä leveä kuin huppuosan. Sittenhän se on vain taitettu suurinpiirtein keskeltä (tai jos haluaa epäsymmetrisen, niin jostain muusta kohdasta) ja ommeltu takaa niskasta pätkä yhteen, jolloin muodostuu hupun tapainen. Kappaleen leveys riippuu siitä, kuinka syvälle  haluaa päänsä huppuun sisään. Ei ohjetta, ei silmukoiden laskemista, yksinkertainen huppuhuivi onnistuu mistä tahansa pitkänomaisesta kappaleesta. Tulisikohan isommasta palasta jo hupullinen viitta?

How green?

altered book - muokattu kirja

How green was my valley

ylitsevuotavan vihreä

kierrätetty ilmaistorikirja, vihreä guassi

viikon valopilkku 6

Vaikka onkin ollut aurinkoisia kauniita päiviä, niin ei kuitenkaan sentään rantapäiviä.

käyntikorttiteline osa 2

Siis nyt on taas helppoa "askartelua".

Selailin kirjaa Oma tila, oma rauha. Kodin toimivat työtilat (Workspaces, Martha Fay).

Muutamia kivoja juttuja täytyi laittaa muistiin, kuten tämä.

taittomitasta käyntikorttiteline
(vanhoja mittoja minulla nimittäin piisaa)

voisi olla myös sormusteline

tai valokuvateline

Melkein yhtä helposti syntyi myös tämä legopääkynäpurkki työpöydälle.

Siihen tarvitaan pilttipurkki, keltaista akryylimaalia ja tussi.

Ohje http://madebyniina.blogspot.fi/2012/12/diy-lego-kynapurkki.html

Ja kynäpurkki kun se on, keksin kohta yhdistää siihen kynäkorttitelineeni.

Se ensimmäinen käyntikorttiteline oli http://jokkemaa.blogspot.fi/2012/11/ota-kortti.html

kissa kuntoon

Keväällähän on tapana tehdä hyviä päätöksiä, myös kunnon suhteen.

Nyt se kuntokuuri kesää varten alkakoon!

Kierrätyskeskuksesta kirjaa ja jumppavideota.

Sekä retrovaaka, joka onkin ollut yksi "haku päällä -tuote". Lopultakin löytyi aika hyvä väri ja kuvio.

Eiköhän näillä pärjätä! Jokaisen virkatun kerroksen jälkeen jokin jumppaliike, hophop!

JokkeVision ohjelmassa onkin tänään kissakuntoilua (kävisipä se noin nopeaan!):

Ai pahus, eihän tuo ole mikään hauiskääntö, khrm.

Syy miksi rasitan teitä tökeröllä ja valtavan kokoisella animaatiotiedostolla on se, että Norsis Hupsistarallaasta oli tehnyt hienon videon Käsityö elämässä lyhytelokuvakilpailuun. No minä siitä ajattelemaan että en satavarmana itteäni kuvaa mutta virtuaalijokkeanimaatio olisi kiva tehdä. Ei mitään kokemusta vaan asiasta. Siis pitäisi ladata jokin ilmaisohjelma netistä ja opetella käyttämään sitä. Ja mikä pirskuta on flash-animaatio? Youtube? Tsiisus, ihan liian vähän aikaa. Miljardi kurssia työväenopistossa alkamassa ensi kuussa. Seliseli, mutta taitaapa jäädä animoinnit vähiin. Kunhan vähän tunnelmoin noilla piirto-ohjelmilla, joita nyt on käytössä.

pelleilyä kehräten

Tämä minun kehräyspuuska, kuten aiemmin mainitsin, sai alkunsa epäonnisesta Etsy-löydöstä.
Katselin "taidelankoja" eli art yarn -osastoa, klikkasin hienon langan suosikkeihin, mutta se katosi mystisesti bittiavaruuteen. Ilmeisesti koko kauppa häipyi tai en ainakaan millään etsinnällä enää löytänyt sitä. Muistan siitä vain että se oli tumman sinistä ja siinä oli värikkäitä tupsuja.
Langalla oli niin hauska nimi, että ei auttanut muu kuin tehdä oma versio.
Lanka oli nimeltään Clown School Dropout eli pellekoulupudokas.

Minä tein oman taidelankani kierrätysmateriaalista eli huovutetusta villapuserosta leikatusta kuteesta.

Kertasin sen silkkipuserokuteella ja langalla, johon on pujotettu lankapompuloita.

Jos tämä ei ole pellelankaa niin ei mikään!

Parasta oli tietysti, että säästin huimasti rahaa, koska materiaalit ovat pääosin kierrätyskeskuksesta eivätkä kaukaa valtameren takaa.

Toinen hörsölanka on kehrätty itsevärjätystä merinosta ja kerrattu kasvivärjätyllä langalla, johon on pujotettu pieniä silkkitilkkuja ja muutama jojo.

Aika pöljä tuokin.

Näistä kun virkkaa niin näyttää taas sirkuksesta karanneelta.

Art yarn kirjasuositus:
Intertwined, The Art of Handspun Yarn, Modern Patterns, and Creative Spinning. Lexi Boeger (pluckyfluff)

viikon valopilkku 5

siinä on nyt taas kukka eikä rekka ;)

hiphip

sinivihreää hippityyliä

Tein jo ennen joulua yksinkertaisia koruja, sellaisia joita voi käyttää ihan helposti.

Jokkemaassa korut tuppaavat yleensä olemaan liian suuria talvitakin alle tai tulee pipiä.

Kaulakoru jämäpaloista, joita olen saanut koruntekijöiltä.

Nokkoslankaan punoin.

Nahkasta teki myös mieli tehdä jotain.

Se on niin kevyttä ja pehmeää. Ei tarvitse päätellä eikä kantata, mmm.

Kukkakaulakoru ja sulkakorvikset.

Korviksista olen tykännyt eniten, vaikka pidättäydyin jopa laittamasta niihin mitään koristeita.

kaulakorun idean pöllin tuolta:

http://pm-betweenthelines.blogspot.fi/2011/05/celebration.html

Muitakin yksinkertaisia nahkakäsitöitä löytyy samasta lähteestä.

Koska matskua on hiukan kertynyt kierrätyskeskuksesta, niin voisipa tehdä jotain lisää...