torstai 9. syyskuuta 2010

Nuolenkärkiä Ötzin aikalaisille

Nyt kun Ötzi-näyttely on avattu, tavarat vitriineissä ja vihreät jäätikköjuomat siemailtu, voisi esittää muutaman kuvan nuolien valmistusprosessista. Ostin kivitekniikan taitajalta kauniita nuolenkärkiä, suuremmat reunimmaiset ovat piikiveä ja valkeat keskellä kvartsia. Jos haluatte tietää miten niitä tehdään, teidän täytyy mennä Espoon kaupunginmuseon työnäytökseen katsomaan.



Otin käyttöön keväällä kerätyt kanukan varret, nyt olivat kuivaneet ja juhannusgrillissä suoristetut (en hukkaa hetkeäkään, aina jotain näprätään). Varren päähän sahataan sitten lovi kärkeä varten. Osa jäi kyllä vähän naftiksi, olisi saanut olla syvempikin. Sitten kärki liimataan kiinni itse tehdyllä pihkaliimalla (rumalla ja kokkareisella sellaisella, plääh). Liiman päälle laitoin vielä jännesidoksen. Sulituksesta tässä ei olekaan kuvia. Nämä ovat tosiaan sellaisia "paikallisia", koska keräsin sulat työmatkalla meren rannalta. Raaka-aineet eivät kyllä olleet ihan oikeaa lajia, ei tainnut olla täällä valkoposkihanhia kivikaudella :D







keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Muovipussista koruksi



Kävin askartelukaupassa. Harmikseni myyjä pakkasi ostokset pieneen muovipussiin (pitäisi kysyä haluaako pussin). Päätin kuitenkin askarrella jotain myös pussista. Olen tehnyt aiemmin kokeeksi sormuksia hedelmäpusseista (kuvat alla). Tällä kertaa panostin korviin. Komeat vihreät rinkulat kierrätyskeskuksesta, oikeastaan liian isot tuohon tarkoitukseen, mutta ainakin väri on hyvä. Vihreät läpyskät on leikattu shampoopullosta.









tiistai 7. syyskuuta 2010

Kilpailevaa taidetarjontaa

Kun kävin Kaapelitehtaalla, otin mukaan esitteitä. Olisipa sitä monta huomiostani kilpailevaa paikkaa. Habitaren kyljessä oleva nykytaiteen näyttely olisi ollut kiva, mutta harmittaisi, koska ei voi ostaa mitään. Keräisin taidetta, jos massia löytyisi. Täytyy yrittää olla omatoiminen tässäkin asiassa ja pensseli käteen. Voiton huomiostani vei maantieteellisen sijainnin takia Didrichsen ja Särestöniemi. Museohan on aivan Pukkisaaren vieressä. Rautakaudelta arktiseen energiaan.


Pihassa oli vielä hauskan värikäs taideteos taiteiden yön jäljiltä. Sain siis sitä nykytaidettakin nähdä.





Kyllä Särestöniemen näyttelyssäkin väriä piisaa. Syyskuun ajan ehtii vielä tutustumaan. http://www.didrichsenmuseum.fi/


Olisikohan lemppari ollut se ilves joka halusi olla jaguaari? Kuka voisi vastustaa pilkullisia kissoja?

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Elämää Pukkisaaressa

Viikonloppuna olisi ollut monta mahdollista paikkaa, jonne mennä. Habitare hävisi muun muassa valtakunnallisille arkeologian päiville ja niiden ohjelmaan kuuluville Pukkisaaren muinaismarkkinoille (Sommelo ry). Eli palasin kurssipaikalle katsomaan kylää täydessä touhussa. Yllä pukeutumisnäytös meneillään. Vaihteeksi rautakautista muotia ;)

Jösses mikä määrä pronssispiraaleja päähineessä! Latvialaiset vieraat esittelevät http://www.senzeme.lv/

Värikkäitä nauhoja oli monessa myyntipöydässä. Tässä Juurielon tuotantoa. http://www.juurielo.fi/. Tätä(kään) porukkaa en muista ennen nähneeni.

Oi, punottu talo! Kaipaan pajunpunontaa. Tämän vuoden arkeologian päivät ovat siis ohi. Ensi vuonna ohjelma löytyy jälleen Museoviraston nettisivulta. http://www.nba.fi/ Ohjelmaa on ympäri Suomen. Rohkeasti mukaan tutustumaan oman seutukunnan menneisyyteen!

Ideavarkaissa São Paulossa


Se on tullut syys ja suomalaiset laskeutuvat maansuruun ja kaivavat kaapista mustat takit ja mustat sateenvarjot. Jokkemaa sen sijaan suuntaa katseen São Paulon muotiviikoille. Löytyi uusi idoli Lino Villaventura, jonka suunnitelmat saivat pään pyörälle eli SPFW Verão 2011 – Lino Villaventura. Värejä! Tilkkuja! Nuo tötteröhatut! Korut! Reiälliset legginsit! Kuvat ovat peräisin täältä: fashionbubbles.com Kannattaa katsoa myös sivulla oleva video, aion katsoa sitä aina kun ulkomaailmassa sataa räntää. Kymmenen minuuttia silkkaa ilotulitusta täydeltä laidalta.


Ja ihme ja kumma, kun olin muutama tunti aikaisemmin nähnyt Hesarissa kuvan muotinäytöksestä, niin bongasin kirppikseltä seuraavan ihmeellisen härpäkkeen, joka sopii juuri tyyliin. En kyllä jälleen yhtään tiedä mikä se on "oikeasti". Tai mikä siitä on tullakseen.



Sitten asiasta viidenteen. Kokeilin tehdä tupsuja kankaasta, sillä minua on aina harmittanut leikata hyvää (kallista) lankaa pätkiksi, tuntuu tuhlaukselta. Onnistui sekä silkistä että puuvillakankaista. Käytin vain sitä tavallista pahvikaaviota, sillä lyhyiden eriväristen pätkien pujottaminen siihen ei ole mikään ongelma. Kuvissa on vähän muitakin värikoodattuja ostoksia kirppikseltä, lankaa ja etelä-amerikkalainen sulkakoru.




Loppukevennykseksi kuva muotiviikkojen hiuspuolelta. Ehkä. En saanut kielestä selvää, joten ei selvinnyt kuka on tämän suunnittelija, mutta muistuttaa yllä olevaa tupsua :) Kuvan lähde myöskin fashionbubbles.com


Ideavarkauden motiivi: tuleva tilkkutöitä kierrättäen -kurssi. Työsuunnitelmaa tehdään kiivasti.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Vapaasti virkattua: Klimt-soluja

Tälläiset Klimt-asusteet sain valmiiksi. Kaulurimallinen korkea kaulakoru ja käsikorut, rannekkeet mitkä lie. En oikein tiedä sanoja näille. Idea lähti siitä, kun mietin mitä voisi kiinnittää virkkauksen aukkoihin. Yksi vaihtoehto oli jojotilkut. Sitä kokeilemaan! Valmistusprosessi on yksinkertainen: virkataan ketjusilmukkakaaria satunnaisesti ("soluseiniä") ja sopivaan väliin on ommeltu aukkoon topattu jojotilkku ("tuma"). Näin voi peittää itsensä vähitellen vapaavirkattuun solukkoon. Inspiraationa tietysti myös "Alien Goddess" lasihelmien nypylät. Materiaalina yhä kierrätetyt silkkipuserot. Vielä yksi vähän isompi idea olisi...






torstai 2. syyskuuta 2010

Grand opening



Nyt se on käyty, Design Weekin avajaiset Kaapelitehtaalla ja ITE-muoti. Siellä se Klimt-mekko roikkui, muun muassa. Vähän taas uusia kokemuksia tähän syksyyn. Tästähän on ollut jo paljon puhetta mutta vähän villoja. Mekon syntyhistoriaan hiukan selvitystä:




Kuva Jukka Mustonen, Stailaus Noora Niinikoski, hiukset Karo Kangas.

(muut kuvan työt eivät ole minun eikä kuvassa todellakaan ole minä)


Pummasin tähän Hesarin kuvan mekosta, omat kuvat eivät ole koskaan onnistuneet. Mekko koostuu kolmioista, jotka muodostavat suuren kolmion. Sain idean Gustav Klimtin maalauksesta, jota aikani tuijotettuani tuumasin, että tuon mekon voi tehdä tilkuista. Sitten ostelinkin kierrätyskeskuksesta silkkipaitoja, koska mikään muu materiaali ei tullut kysymykseenkään ja värejä tarvittiin useita. Ei kaupasta olisi ollut varaa ostaa niin monenlaista silkkiä! Olemattomien ompelutaitojen vuoksi runaisin neuvoja äidiltä ja työväenopiston ompelun opettajalta (se vetoketju!). Kiitos! Mekossa on myös kullan väristä silkkiä, minulla oli paljon onnea, että satuin löytämään myös sellaisia paitoja. Paloihin on maalattu koukeroita silkkimaalausrajausaineella ja on siellä intialaista peilikirjailuakin. Valitettavasti yksityiskohdat eivät erotu kuvissa. Tämä on siis se mekko, jota varten asusteeksi tein jo hatun ja muita asusteita on tulossa piakkoin.
Gustav Klimt Expectation


Klimtin maalaukset sopisivat loistavasti inspiraatioksi myös vapaavirkkaukseen! Mitkä värit, mitkä koukerot!


LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...