sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

kevät alkaa kukkaikkunalla


On ollut aurinkoisia päiviä niin että on iskenyt kevätkaipuu. Mukavaa kun  pääsee jo puuhaamaan mullan ja kasvien kanssa! Istutin siemeniä, huonekasveja tosin. Tilasin netistä täpläpiispanhatun (Astrophytum asterias) *kaktus*, kaalipuun (Cussonia spicata) *eteläafikkalainen kasvi* ja kun minimitilaussumma piti saada täyteen myös tillandsian (Tillandsia makoyana) *ns. ilmakasvi* siemeniä.

kylvölaatikko framille

 Näistä kasveista olen aiemmin kokeillut vain piispanhattua kasvattaa. Se iti kyllä mutta pieni taimi kuivahti. Muut ovat uutta kokeiltavaa. Olo on taas kuin joulua odottaessa. Purkkeja pitää käydä kurkkimassa ainakin pari kertaa päivässä :)


Kierrätyskeskuksesta löytyi taas yksi retroruukku, toisin kaipaisin kovin paljon isompia. Viikonloppu menee nyt ruukunvaihtosavotassa. Pääpainon laitan tällä kertaa mehikasveille, tuokin ruukku päätynee jollekin niistä. Täytyy suunnitella hyvin, ketjuttaa vaihto pienistä isompiin. Minimoida ostot.


Viime kesänä kaktukset kukkivat hyvin, tässä muistoja niistä. Katsotaan miten käy, kun rääkkään niitä nyt ruukunvaihdolla. Niin kuin näkyy, tuokin on jo aivan piukeana ruukussaan.


Pieni kaktus, iso kukka.



Kaktukset ovat olleet täysin kastelematta syyspäiväntasauksesta saakka ja ajattelin että ollaan tarpeeksi lähellä kevätpäiväntasausta, jotta kastelun voi aloittaa tälle vuodelle.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

kakkukauluri


Lankavarastojen tuhoamista: Kakkuhatusta jääneet langat ovat pyörineet käyttämättöminä monta vuotta. Möykkylankojen yhdistäminen muihin on aika haasteellista.


Kevään pilkahdusta voi tässä ehkä jo alkaa odottelemaan...


Virkkasin isolla koukulla tuubin, joka olkoon kauluri. Yksinkertaisesti. Ei niistä mitään isompaa olisi yksinään tullut. Onhan se kuin pursotettua kermavaahtoa.


lauantai 3. maaliskuuta 2018

koru-uusinta


Nyt se sitten tapahtui. Korusta katkesi kuminauha, helmet levisivät lattialle ja piti koota uudestaan. Kuminauha ei ole koskaan lopullinen ratakaisu. Laitoin nyt vaijeriin ja oikein lukon. Katsoin vähän vanhoista valokuvista mallia, mutta en ihan täysin yrittänyt kopioida. Löytyipä tietysti lattialta vielä myöhemmin pari pientä pudonnutta helmeäkin.


Merihelmet versio 2.



Nämä helmet ovat minusta yhä älyttömän kauniita. Siis lasisia käsinmuotoiltuja helmiä.


Lisää kuvia versiosta 1

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

vuorille!


Tikkailin koristeita postikorttiin, vuoristomaisemaan.


Koska vuorille on kiva matkustaa!

Kuvassa mukana myös Marokosta ostettu virkattureunainen postikortti. Sellaisia olen tehnyt itsekin. Tämä sama teema jatkuu vuodesta toiseen.



Ja jälleen näitä inspiraatioprinttejä (Etsystä, itse tulostettavia tiedostoja)... niitä alkaa olla jo monella seinällä.

lauantai 17. helmikuuta 2018

tilkkukassi


Sain lopultakin valmiiksi tilkkukassin, jota olen aina välillä tikkaillut. Mukana värjättyjä pellavia ja muita kangaspaloja. Pohjana on puuvillapellavakangas, johon tilkut on ensin kiinnitetty käsin tikkaamalla ja lopuksi ommeltu kassiksi. Laitoin tilkkuja aika harvakseltaan.



Ohjeen mukaisesti halusin kassiin nahkasangat, mutta olin jo luopua toivosta. Lopulta kierrätyskeskuksesta löytyi hyvä vyö, josta sangat sai leikattua. Leveät nahkavyöt ovat nykyään aika harvassa. Aika kauan kassi odotteli sangatonna ja olin jo tehdä sangatkin kankaasta.


Kassin idea on peräisin:

lisää vastaavia hakusanoilla boro bag, sashiko scrap bag

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

muistitaulu


Ostin viime keväänä vanhat taulunkehykset, koska suunnitelmissa oli tehdä muistitaulu tai ns. mood board. Ei siinä varsinaisesti mitään muistettavaa ole, kivoja kuvia vain. Kaikenlaisia lippuja, lappuja, käyntikortteja kertyy ja niitä ajattelin kerrostaa vähän esille.




Koska kehys oli pelkkä kehys, jahtasin jonkin aikaa kierrätyskeskuksesta vanhaa korkkitaulua mutta ei tärpännyt. Sitten näin sellaisen Tigerissä ja ostin sieltä. Selvisi pian miksi se oli niin halpa: se oli vain onnetonta aaltopahvia, jossa oli hädin tuskin millin paksuinen korkkimurukerros. Mikä pettymys. Olisin yhtä hyvin voinut leikata tauluun taustan jostain pahvilaatikosta (itse asiassa se kävi mielessä, mutta hylkäsin idean liian heikkona). Eivätkä mitatkaan minusta ihan pitäneet kutiaan. No, ostettu mikä ostettu ja sitä sitten piti käyttää. Olisi kyllä kannattanut liimata edes useampi kerros pahvia tai joku muu vahvike taulun taakse. Kyllä oli ennen vanhaan korkkitaulutkin parempia. Taisin vaan hakea sen väärästä lähteestä... Pah! Ehkä parempi tausta tulee vielä joskus vastaan.

***
muistitaulun ohje lähtöisin kirjasta
Selina Lake Botanical Style

lauantai 3. helmikuuta 2018

vehkaviidakosta: tillandsiat


Vehkaviidakosta löytyy yllättäen jotain trendikästä. Tillandsia eli niin kuin nykyään pitää sanoa "ilmakasvi" on noussut ihmeelliseen suosioon. Ja onhan se ihan hauska kasvi, mutta minua kyllä suuresti ihmetyttää sisustuslehtien "hoito-ohjeet", joissa niitä sijoitellaan lojumaan johon pimeisiin nurkkiin makuuhuoneen yöpöydille. No, koskee se muitakin kasveja. Hei, siis kasvit tarvitsevat valoa!


Minun nykyiset tillandsiani ovat peräisin vuodelta 2014, jolloin olen niistä viimeksi kirjoittanut. Ihme ja kumma ne ovat pysyneet hengissä jo monta vuotta. Täytyy sanoa että himottaisi ostella niitä lisää, nyt kun niitä saa ja runsas tarjonta on ehkä laskenut hintojakin. Mutta yleensä tarjolla on vain noita samoja.



Yksi on jopa lisääntynyt poikasella!


Yleensä ne majailevat viidakkoikkunalla vanhan rahapuun rungolla, johon nostelen ne kastelun jälkeen. Länsi-ikkuna on valoisa ja muut kasvit varjostavat niitä suoralta paahteelta. En osaa antaa itsekään mitään kaikenkattavia hoito-ohjeita. Kasvien kanssa kaikki riippuu niin kaikesta: valosta ja ilmankosteudesta lähinnä. Minulla tillandsia on kuollut kuivettumalla, joten ongelmana on kaiketi ollut liian vähäinen ilmankosteus. Periaatteessa olen noudattanut sitä perinteistä upotuskastelu kerran viikossa. Viidakkoa tulee tietysti muutenkin suihkuteltua. Minä olen ehkä sellaisen luonnollisemman kasvien sijoittelun kannalla, että vaikka tillandsian voisi vaikka kiinnittää magneetilla jääkaapin oveen, niin se ei ehkä ole sille paras paikka.


Löysin arkistoista muutaman kuvan kymmenen vuoden takaa, jolloin olen niitä myös kokeillut. Silloin muistaakseni tulos ei ollut kehuttava. Se harmitti, että naavatillandsia kuivettui nopeasti. Kokeilin pullopuutarhaakin mutta kuolema kohtasi senkin lopulta. Nyt tämän innostuksen aikaan saisi lisätietoa hoidosta, kun on oikein kirjojakin kirjoitettu. Katsotaan jos sattuisi vastaan jotain kiinnostavia uutuuksia.



ps. hauska katsella vanhoja kuvia omista kasveista. Että tuollainenkin minulla on ollut tai ompa tuo kasvanut. Vaikka toisaalta kasvien kuvaaminen tuntuu vähän hölmöltä, mutta ei kai se sen kummenpaa dokumentointia ole kuin käsitöiden kuvaus.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...