torstai 31. heinäkuuta 2014

vihreä pata


Terveisiä vihreiden väripatojen keskeltä!


 Kokeilin lomalla villalangan värjäystä lupiininlehdillä, koska värin pitäisi olla kirkkaan vihreä. Kävin oikein ostamassa kuparisulfaattia varmemman vakuudeksi. Keräsin mahdollisimman uuden ja nuoren näköisiä lehtiä, koska kukinta-aika alkoi jo olla ohi eli paras keräysaikakin ja aikaa sitten mennyt (kai).


Olin löytänyt varastostani 300 gramman lankavyyhdin villalankaa ja kas, juuri sellaiselle Marketta Klemolan kirjassa oli ohje! Noudatin siis sitä. Sulfaatti näytti tekevän liemen oikein erityisen vihreäksi, joten odotin hyvää tulosta. Alunaa en käyttänyt ollenkaan, sitä ei tässä ohjeessa mainittu. Ja olihan minulla kuitenkin alumiinikattila.


Ja kyllähän tämä on kirkkaan lehmuksen vihreää jos mikä, ah onnea. Toivottavasti ensi kesänä ehtii tehdä lisää. Oli tämä eka kerta niin lupaava.


Loppuliemi näytti vielä aika tujakalta, joten käytin sitä vielä tämän mysteeripaketin keittämisen. Se saikin jäädä hautumaan moneksi päiväksi.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnistunut hento vihreä, minun kevätvärini. Mitähän mysteeripaketista löytyy... T. Sade

Hieno tar kirjoitti...

Mikä vihreä! Kiva nähdä sitten mitä mysteeripaketista kuoriutuu ;)

Jokke kirjoitti...

Oli tosi kiva saada aikaan hyvä vihreä :)

Poutapilvi kirjoitti...

Upea kesäisen hehkeä vihreä!Mysteeripaketti kihelmöi....

Jokke kirjoitti...

Mysteeripaketin sisältöä joutuu vielä odottamaan ;) mutta kontaktivärjäystähän se tietysti on.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
onko se kuparisulfaatti pahaa myrkkyä vai ei-niin-kovinkaan-pahaa? Voiko värjäysvedet kaataa suoraan luontoon?

Jokke kirjoitti...

Kyllä siinä valitettavasti on se ympäristölle vaarallinen -merkki :( mutta värjäyskurssilla sanottiin että ei näin pienet määrät vielä maailmaa tuhoa. Minä kaadoin veden sellaiseen paikkaan puutarhassa missä pitäisi saada etanat tuhottua, jos vaikka tepsisi niihin...

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...