Terveisiä vihreiden väripatojen keskeltä!
Kokeilin lomalla villalangan värjäystä lupiininlehdillä, koska värin pitäisi olla kirkkaan vihreä. Kävin oikein ostamassa kuparisulfaattia varmemman vakuudeksi. Keräsin mahdollisimman uuden ja nuoren näköisiä lehtiä, koska kukinta-aika alkoi jo olla ohi eli paras keräysaikakin ja aikaa sitten mennyt (kai).
Olin löytänyt varastostani 300 gramman lankavyyhdin villalankaa ja kas, juuri sellaiselle Marketta Klemolan kirjassa oli ohje! Noudatin siis sitä. Sulfaatti näytti tekevän liemen oikein erityisen vihreäksi, joten odotin hyvää tulosta. Alunaa en käyttänyt ollenkaan, sitä ei tässä ohjeessa mainittu. Ja olihan minulla kuitenkin alumiinikattila.
Ja kyllähän tämä on kirkkaan lehmuksen vihreää jos mikä, ah onnea. Toivottavasti ensi kesänä ehtii tehdä lisää. Oli tämä eka kerta niin lupaava.
Loppuliemi näytti vielä aika tujakalta, joten käytin sitä vielä tämän mysteeripaketin keittämisen. Se saikin jäädä hautumaan moneksi päiväksi.
7 kommenttia:
Onnistunut hento vihreä, minun kevätvärini. Mitähän mysteeripaketista löytyy... T. Sade
Mikä vihreä! Kiva nähdä sitten mitä mysteeripaketista kuoriutuu ;)
Oli tosi kiva saada aikaan hyvä vihreä :)
Upea kesäisen hehkeä vihreä!Mysteeripaketti kihelmöi....
Mysteeripaketin sisältöä joutuu vielä odottamaan ;) mutta kontaktivärjäystähän se tietysti on.
Hei,
onko se kuparisulfaatti pahaa myrkkyä vai ei-niin-kovinkaan-pahaa? Voiko värjäysvedet kaataa suoraan luontoon?
Kyllä siinä valitettavasti on se ympäristölle vaarallinen -merkki :( mutta värjäyskurssilla sanottiin että ei näin pienet määrät vielä maailmaa tuhoa. Minä kaadoin veden sellaiseen paikkaan puutarhassa missä pitäisi saada etanat tuhottua, jos vaikka tepsisi niihin...
Lähetä kommentti