isoja eläimiä

Etelä-Afrikan eläimet

 osa: muut kuin gepardit

Shingwedzin ranchilla kulki vapaasti monenlaisia eläimiä, lähinnä ruohonsyöjiä. Ne olivat yllättävän arkoja eikä pikkukameran zuumi tahtonut riittää niiden kuvaamiseen ennen kuin ne jo häipyivät paikalta. Impaloita oli varmasti eniten, mutta ne pakenivat loikkien jo kaukaa. Haisinkohan gepardilta ;)

Gnut eivät turhia hötkyilleet.

Hyeenakoirat olivat aitauksessa ja niitä näki vain ruokintakierroksella. Vikkeliä ja hyvin koiramaisia.

Harvinaisen rohkea impala. Ehdin suunnata kameran. Impalat poikivat juuri vierailuni aikaan, joten välillä näki vilaukselta aivan pikkuruisia impaloita. En voinut olla ajattelamatta, että ne olisivat varmaan gepardien herkkuruokaa.

Karakali eli aavikkoilves. Tämä oli syntynyt silmävammaisena ja oli melkein sokea. Siitä huolehdittiin häkissä. Reipas eläin joka ei pysynyt hetkeäkään paikallaan. Kerran sain ruokkia sen. Ranchilla oli hoidossa loukkaantuneita tai tappouhan alla olevia kissaeläimiä. Läheiset tilat saattoivat ilmoittaa, jos niiden mailla liikuskeli petoja. Ne sitten pyrittiin siirtämään jonnekin muualle mieluummin kuin että olisi vain ammuttu. Yksi leopardi oli juuri vapautettu ennen saapumistani. Samaten servaali. 

Kuulin että tilalla oli 11 kirahvia. Onnistuin näkemään niitä vain kerran.

Seeproja näkyi ja etenkin kuului usein. Tässä on keskellä parin päivän ikäinen seepravarsa.

Seepran jälki. Majan ympärillä oli hauska katsella jäljistä mitä siellä oli liikkunut. Yleensä vain impaloita. Iltasella kuului aikamoista mekkalaa, kun eläimet huutelivat. Joltain lähiranchilta kuului leijonien karjuntaa. Seeprat hirnuivat joskus tosi kovaa, ihan kuin olisivat olleet talon pihalla.

Strutsit tulivat päivittäin aivan pihapiiriin nokkimaan ruohoa. Sai vastaansa äkäistä sähinää, jos yritti mennä lähemmäs. Yleensä ne pakenivat lähestyvää ihmistä, mutta kerran onnistuin hiipimään rakennuksen kulman takaa aika lähelle ja nappaamaan kuvan. Sitten pitikin jo paeta paikalta. Oikealla musta uros.

Strutsin jälki.

Olihan siellä elämää. Näiden lisäksi näin ainakin pahkasikoja ja mangusteja (paikalliset sanovat meerkat). Tai jotain sellaisia, ne vilahtivat aina niin nopeaan. Yöllä huutelivat myös shakaalit. Kyllä sain muistella niitä lukemattomia luonto-ohjelmia, joita on Afrikan eläimistä telkusta tapittanut. Työntekijät sanoivat nähneensä myös hyeenan ja leopardin jälkiä. Oli siellä yksi virtahepokin, mutta se ei suostunut näyttäytymään meille. Vain silmät pilkottivat vedestä. On se vaan tälläisen kaupunkilaiseläjän vaikea uskoa, että yksinään ei saa liikkua ympäriinsä. Olisi ollut kiva lähteä kävelylle, mutta se ei ollut sallittua. Yleensä eläimiä katseltiin auton kyydistä. Majan ympärillä liikkuvia eläimiä näki ihan omin päiten.

Sitten tietysti oli hirmu määrä pienempiä lintuja ja etenkin kaikenlaista pikku mönkijäistä.