Pitkästä, pitkästä aikaa kävin keräämässä pajuja punottavaksi. Tekee nimittäin mieli tehdä ensi kesäksi kukkatukia puutarhaan (tai siis pihaan, puutarha kuulostaa liiottelulta).
Nyt on hyvä aika kerätä kun lehdet ovat pudonneet mutta ei ole vielä lunta. Nyt saavat tekeytyä ja sitkistyä jonkun aikaa, riippuu vähän säistä.
Luonnonpajuja kun ovat, niin on vähän vaikea löytää tarpeeksi pitkiä ja oksattomia loimipajuja. Ohuita kudepajuja tukiin menee aika vähän, jospa näillä selviäisi. Onneksi lähistöllä oli raivattu pusikoita, joten oli sopivasti kasvanutta vesaa. Vanhoilta pajunpunonta-ajoilta pn jäänyt tapa pitää silmällä tien laitoja ja sähkölinjojen alusia hyvien pajuapajien toivossa.
2 kommenttia:
tässäpä hyvä vinkki, kiitos Jokke!
vai ei sisustuslehti julkaissut kukkaikkunastasi ottamaa kuvaasi, ne ei ole viel hoksannut sitä, et näistä juur lukijatkin tykkäisivät eniten. itsekin tykkään vaihdella kukkien paikkoja ja käytän myös monenlaisia kukkapurkkeja. kirppiksiltä aina hamstraan kiinnostavat purkit vaik ihan sil hetkel ei tarvetta viel oliskaan. tykkään kovin noista sinun purkeista puhumattakkaan mehikasveista ja kaktuksistasi.
Eipä kestä! Pajunpunonta on minulla niin riippuvaista siitä, sattuuko olemaan sopivaa materiaalia lähellä.
Tuttua tuo purkkihamstraus :D
Lähetä kommentti