neulehyppy tuntemattomaan - parachutey

ssk, kbf, wyif! - GO!

Viime vuoden päräyttävin käsityö, joka aiheutti kylmää hikeä kuin laskuvarjohyppy konsanaan.

Niin kuin olen jo tässä viime vuoden mittaan mankunut: en pidä neulomisesta. Silti hyppäsin englanninkielisen neuleohjeen täysin tuntemattomaan maailmaan. Ja se on kyllä ihan Stephen Westin vika. Ostin kirjan Westknits Bestknits: Number 2 - Sweaters. Ne värit! Kummalliset mallit! Olisihan voinut toki imitoida niitä virkkaamalla, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Jospa lapsuuden mielikuva neulomisesta olisikin muutettavissa. No ei ollut. Pahuksen tylsää yhä. Voisin ihan hyvin vältellä sitä toiset neljäkymmentä vuotta.

Otin ensimmäiseksi kokeeksi mallin, joka näytti hyvin yksinkertaiselta, Parachutey. Ainaoikein-neuletta, levennyksiä, kavennuksia, ihan perusjuttuja. Siis huom! En todellakaan osaa tätä. Ensin piti kysyä äidiltä miten luodaan silmukat ja englanninkielisissä lyhenteissä turvauduin youtubeen. Joka kohdassa piti epäillä olenko ymmärtänyt oikein ja varmistella. Sain käyttöön jemmasta ohuempia lankoja, jotka eivät ole ihan parhaita virkkaukseen.

Oranssia lankaa oli ihan pakko saada, sen ostin. Ihan paras tehosteväri.

Ja lopulta ankaran puurtamisen jälkeen toppi valmistui. Koin kyllä kauhun hetkiä, kun otin sen mytyn pois pyöröpuikolta ja se oli tavattoman lyhyt ja leveä. Olin jo ihan varma, että olin tehnyt kuitenkin jotain pahasti väärin. Sitten aloin muistella, että eivätkös ne neulistit kostuta tekeleensä? Toppi vesisankoon ja johan venähti oikeaan mittaan! Puh!

Sitten seurasi nolo S. West -imitaatioyritelmä...

 Koska järjetön kirjavuus on ilomme.

Oli aika jännittävää se etu- ja takakappaleen yhdistäminen neulottaessa. Vaikka vapaavirkkauksessa se on aivan tavallista, että kappaleita yhdistellään, niin tästä en voinut yhtään sanoa meneekö sinne päinkään.

Takakappaleeseen halusin jotain aivan muuta väriä ja siihen ostin vyyhdin violettia. Se riitti juuri ja juuri. Tässä mallissa viehätti tuo taka-ja etuosan kontrasti.

Mikä ei kuulu kuvaan? Äh lumi tietysti! Sekin on minun inhokki ;) Tämä on ollut valmis jo jonkin aikaa, mutta sää- ja valo-olosuhteista johtuen kuvaaminen on viivästynyt. Ei nyt oikein voinut kesää odottaa, joten näillä mennään. Olisimpa saanut sen aikaisemmin valmiiksi, mutta kun ei vaan hotsittanut. Välillä tuli pitkiä taukoja. Haluaisin kaikesta huolimatta siitä kirjasta muitakin kivoja puseroita. Aaahg, joudun varmaan neulomaan lisää. Mikä malli, en voi päättää, monta vaihtoehtoa.  Mutta ensin pitää värjätä lankoja. Se on sentään kivaa.