mattolöytö

Katsos vaan, kun tekee yhden maton, niin sitten myös löytää maton. Olen pitkään silmäillyt kierrätyskeskuksessa "karvalankamattoja" jos löytyisi kiva. Siis sellainen jossa hinta, väri ja koko kohtaisivat. Ja marokkolaista boucheoruitea korvaamaan.

Nyt on hyvä: kaunis sinisen, turkoosin ja violetin yhdistelmä eikä mikään jättikokoinen. Myyjä kysyi aionko tuunata? En, tiedä, se on kyllä niin sopiva tuollaisenaan.

Ilmaistorilta farkkuja käsityömateriaaliksi ja muutama sisustustavara tuli samassa kuormassa.

Tämä on tosiaan selvästi matto eikä ryijy. Nurjan puolen saikin ihan pestyä juuriharjalla.

Levytelineeseen ajattelin laittaa paperiaskartelutarvikkeita, mutta eihän hyllystä tietenkään löydy sille enää tilaa. Aijai, nyt pitää siivota.

maalattu matto

Alkuperäinen idea oli tehdä maalatusta pellavakankaasta matto.

Toteutus muuttui hieman. Ensinnäkin pellavakangas tuntui niin kalliilta, että käsityömessuilta bongattu juuttikangas sai toimia korvikkeena murto-osalla hinnasta. Kuviotakin makusteltiin pitkän aikaa. Netissä kaikki esimerkit olivat kovin pelkistettyjä ja geometrisia (musta-valkoisia, plääh). Ei ehkä kukkiakaan, koska niitä on jo keittiön kaapeissa. Kokeilin sitten sekalaisia maalikerroksia ja leimasimia.

Juuttikangas on taitettu kaksin kerroin, toinen puoli on maalattu akryyliväreillä ja reunat on kantattu kangaskaitaleella.

Olisi tietysti voinut käyttää valmista yksiväristä mattoa pohjana, mutta jotenkin tuo paksun kankaan kokeilu oli perusideana. Akryylimaali jäykistää kankaan aika tönköksi, juutti oli tukevaa muutenkin. Käytössä selviää miten maali kestää kävelyä.

Jatkoideoita: valmiin puuvillamaton kuvionti, kangasvärejä ja konekirjontaa?

maaliroiskeet ovat aina yllätyksellinen vaihtoehto

http://abiruth.com/true-life-stories-a-tale-of-two-diy-painted-rugs/

eikä geometrisessä tietenkään mitään vikaa ole, jos siinä on tarpeeksi väriä

http://www.abeautifulmess.com/2014/07/paint-your-own-outdoor-rug.html

(niin, maton voi maalata suoraan lattiaan)

Pahvin pala toimi maalipalettina eli sain kaupan päälle taas "maalauksen" seinällekin.

kesän hurmaa

Kun kesällä on kaunista säätä, niin käsityöt pölyttyvät hyllyssä ja riennetään ulos, ulos, ulos!

Elimäellä Mustilan arboretumissa kukkivat atsaleat ja alppiruusut vielä juhannuksen aikaan.

Olipa väriloistoa!

Pensaiden välissä puikkiessaan silmiin sattui milloin mitäkin kaunista.

Sen verran käsityöt pysyivät mielessä että ostin pari pientä jalopuulautaa, kuorellisia. Niistä tulee naruun ripustettuna kivat hyllyt. Onhan minulla niitä meren rannasta kerättyjä lautoja, mutta näitä luonnollisen muotoisia kaarnapintaisia olen oikeasti aina halunnut.

juhannuslupiinit

Minun juhannus meni savuisasti lupiinien kanssa touhutessa ja oli totaalisen vihreä. Pistin nimittäin värjäyspadan tulelle.

Villan lisäksi kontaktivärjäsin yhden silkkipaidan lupiinilehdillä. Vastaava kasvikuiduille ei ollut koskaan onnistunut hyvin, mutta silkille kuviot tarttuvat kokemuksen mukaan helposti ja selvästi. Nyt asia vielä käytäntöön.

Paitakäärö sai muhia villalankojen kanssa samassa liemessä.

Notski oli samalla juhannuskokko, grillaushiillos ja tervankeitin.

Oli niin vihreää että olin aivan onnessani.

Langat onnistuivat oikein mukavasti.

harmaa villapusero

Mietin siinä ennen juhannusta, että voisi kokella myös harmaan langan värjäystä. Sellaista minulla ei kuitenkaan ollut valmiina. Kierrätyskeskuksessa käydessäni bongasin ilmaistorilta aivan hyväkuntoisen harmaan täysvillaisen puseron ja sehän vaan passasi! Nyt pääsee helpolla. Miksi ensin värjätä lanka ja virkata puero, jos saa puseron valmiina? (ja peukalo on ihan tervassa. Tervankeitto onnistui hyvin, mutta se on toinen juttu).

Puserosta tuli kivan oliivinvihreä.

vihreä villapusero

Keitin kontaktivärjäyksen kahteen kertaan, sekä lankojen että seuraavana päivänä villapuseron kanssa. Olen oikein tyytyväinen tähänkin tulokseen.

Lupiinin lehdistä jäi tällä kertaa oikein kauniin vaalean vihreät printit. Ne erottuvat livenä (ja vielä kuivinakin) jopa selvemmin kuin kuvissa. Ruskeat läntit ovat sipulinkuoria. Laitoin niitä varmuudeksi, että saa ainakin jotain kuvioita takuulla.

Aivan lopuksi huhmaroin värjäysvedestä poistetun lupiininlehtimössön. Laitan sen pakastimeen odottelemaan. Voisi kokeilla kasvipaperin tekoa, sitten joskus. Viira ei ollut mukana.

Kiitos kesä ja lupiinit. Nautin vihreästä juhannuksestani!

Kaakon muurit

 Wannabe Machu Picchu? Ei vaan Taavetin linnoitus Luumäellä. 

Ihan näyttäviä kivimuureja sinne on kunnostettu, kuten monessa muussakin Kaakkois-Suomen 1700-luvun linnoituksessa. Niissä voi tehdä kunnon kiertueen, aika monta tuli nähtyä.

Joissain rehevämmissä paikoissa yritin virittäytyä suorastaan viidakkotunnelmaan, vaikka onhan Salpausselän hongikko myös komeaa nähtävää. Olin muka retkellä kadonneessa viidakkotemppelissä ;)

Tämä kohta ei ollut niin tarkkaan hoidettu. Muutoin linnoitusten valleilla voi bongailla erikoisia kasveja, kuten polemokorit eli sotatulokkaat (venäläisen sotaväen mukana idästä levinneitä kasvilajeja). Lisätietoja esim. kirjasta Luonto linnoituksessa. Vallien kasvillisuutta niitetään, joten voi sattua paikalle juuri huonoon aikaan, jolloin vallit näkyvät kyllä hyvin mutta kasvit ovat nysinä.

Minun tähtäimeen sattui kasvien joukossa kummallinen lude, taitaa olla Graphosoma lineatum italicum. Noin netin mukaan tunnistettuna. Kaikki havainnot ovat ilmeisesti 2000-luvulta, joten tulokas tämäkin.

Harjun oppimiskeskuksessa ihastelin suurempia elikoita, kauniita hevoisia, paitsi jos niitä kuvaa kalansilmälinssillä :D

Seudulla on vielä yksi tärkeä maamerkki: rapakivi! Sen kummallisesti murentuneita muotoja joutuu jatkuvasti ihmettelemään.

unisiepparitakki

Kun kirjailin linnunratahousuja, sain samalla idean takista ja sutaisin äkkiä muistin virkistykseksi luonnoksen, kuva yllä. Farkkutakin selkään tulisi dreamcatcher eli unisieppari ja sulkia. Tarkempaan suunnitteluun en ryhtynyt, lopullinen malli selviää vasta tehdessä. Sitten etsiskelin sopivaa takkia kierrätyskeskuksesta, mutta kivaa lyhyttä pusakkaa ei tuntunut löytyvän. Päädyin pitkään takintapaiseen, jonka vaalensin viime kesänä, mutta se ei sen kummemmenin edennyt.

Nyt takki on saanut tilkkusulkansa selkäänsä. 

Tämä silkkitilkkusulka on jämäpaloja  muinaisesta klimt-mekosta. Minä kun tunnetusti säästän kaiken... joskus ne sitten tulevat johonkin muuhun käyttöön. Tilkkusulan "mallin" näin netissä ja tiesin että tuon haluan vielä johonkin laittaa. Malli suurin piirtein täältä: http://resurrectionfern.typepad.com/resurrection_fern/2014/11/december-6th.html

Tähän liittyy väljästi myös uusi (takin alla piilossa) pahvihenkari, jossa hauska piirroskuvio (ostopaikka Granit) ja farkkuväreissä läiskittyä maalia. Eikös se niin mene että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jotenkin ympäri mennään ja yhteen tullaan.