Minun juhannus meni savuisasti lupiinien kanssa touhutessa ja oli totaalisen vihreä. Pistin nimittäin värjäyspadan tulelle.
Villan lisäksi kontaktivärjäsin yhden silkkipaidan lupiinilehdillä. Vastaava kasvikuiduille ei ollut koskaan onnistunut hyvin, mutta silkille kuviot tarttuvat kokemuksen mukaan helposti ja selvästi. Nyt asia vielä käytäntöön.
Paitakäärö sai muhia villalankojen kanssa samassa liemessä.
Notski oli samalla juhannuskokko, grillaushiillos ja tervankeitin.
Oli niin vihreää että olin aivan onnessani.
Langat onnistuivat oikein mukavasti.
harmaa villapusero |
Mietin siinä ennen juhannusta, että voisi kokella myös harmaan langan värjäystä. Sellaista minulla ei kuitenkaan ollut valmiina. Kierrätyskeskuksessa käydessäni bongasin ilmaistorilta aivan hyväkuntoisen harmaan täysvillaisen puseron ja sehän vaan passasi! Nyt pääsee helpolla. Miksi ensin värjätä lanka ja virkata puero, jos saa puseron valmiina? (ja peukalo on ihan tervassa. Tervankeitto onnistui hyvin, mutta se on toinen juttu).
Puserosta tuli kivan oliivinvihreä.
vihreä villapusero |
Keitin kontaktivärjäyksen kahteen kertaan, sekä lankojen että seuraavana päivänä villapuseron kanssa. Olen oikein tyytyväinen tähänkin tulokseen.
Lupiinin lehdistä jäi tällä kertaa oikein kauniin vaalean vihreät printit. Ne erottuvat livenä (ja vielä kuivinakin) jopa selvemmin kuin kuvissa. Ruskeat läntit ovat sipulinkuoria. Laitoin niitä varmuudeksi, että saa ainakin jotain kuvioita takuulla.
Aivan lopuksi huhmaroin värjäysvedestä poistetun lupiininlehtimössön. Laitan sen pakastimeen odottelemaan. Voisi kokeilla kasvipaperin tekoa, sitten joskus. Viira ei ollut mukana.
Kiitos kesä ja lupiinit. Nautin vihreästä juhannuksestani!
4 kommenttia:
Kivoja vihreitä. Mulla kiehuivat juhannuksena lupiinin kukat. Niillä tuli mintunvihreää ja nokkosella pohjavärjätyistä ihanan syvää vihreää.
Muistelinkin että kukilla sai myös kivaa vihreää. Ehkä sitä vaikka ensi kesänä.
Kasvivärjäys on niin ihanaaaa, tuli ihan himo siihen tätä lukiessa. Mainiota aktiivisesti sulle!
Joo, kasvien keittely on hauskaa (ja mukavan tuoksuistakin yleensä).
Lähetä kommentti