Tätä siellä taidekoruja-kurssilla lähinnä tehtiin, liimattiin tai lakattiin kangasta läpysköille. Minä käytin suurimmaksi osaksi kierrätyskeskuksesta hankittuja isoja pinssejä. Osittain maalasin ja piirsin kankaalle, mutta kokeilin myös kuvansiirtoa kopioidusta tai tulostetusta kuvasta. Käytin mm. omaa kissapiirrosta, jonka siis ensin kopioin. Niin voisi tehdä sarjatuotantoa, muuten minun on aivan mahdotonta käsittää, miksi en piirtäisi suoraan kankaalle pinssiin. Valokuvana käytin
Inkeriinin (lupa on) kaunista lehtikuvaa, jonka tulostin väriprintterillä (mustesuihku ei käy tässä menetelmässä). Näkyy kylläkin vain vähän alla oikeassa alakulmassa, mutta onnistui hyvin. En kuitenkaan ole kovin kiinnostunut valokuvan siirtämisestä kankaalle, koska tiedän niin monta muuta tapaa koristella kangasta. Hyvä se on nyt tietää tämäkin, jos vaikka jossain tarvitseekin. Kurssilla monet käyttivät vanhoja henkilövalokuvia.
Lopuksi "suuri paljastus". Monet menetelmää käyttäneet ehkä jo tuntevat tämän jutun, mutta minun markkinamiehiä kohtaan vainoharhainen mieleni ajatteli kallista kuvansiirtoainetta levittäessäni, että kylläpäs näyttää ja tuntuu ihan tavalliselta liimalta. Kotona sitten levitin yhdelle kopiolle erikeepperiä ja länttäsin sen kankaalle, aika karkealle pellavakankaalle vielä. Siis liima levitetään kuvan päälle ja kuvapuoli painetaan kankaaseen. Kun liima (tai kallis kaupan aine) on kuivanut, kangastilkku ja paperi sen päällä laitetaan hetkeksi likoon lämpimään veteen. Paperi pehmenee ja sen voi varovasti kihnuttaa irti esim. sienellä, minä käytin ihan vain sormia. Erikeepperi kesti tosi hyvin, minusta paremmin kuin se toinen aine ja kuva jäi kankaalle. Alla todistuskappale A. Täytyypä kokeilla vielä jollain värikuvalla. Mutta näyttää vahvasti siltä, että kuvansiirtoon käy aivan tavallinen yleisliima, ainakin korutarkoitukseen. Uskoisin että myös se kankaan kovetusaine on suurimmaksi osaksi samaa tavaraa eli liimaa, sillä olen kovettanut ennen liimalla. Kokeilkaa ihmeessä!
Tätä siellä taidekoruja-kurssilla lähinnä tehtiin, liimattiin tai lakattiin kangasta läpysköille. Minä käytin suurimmaksi osaksi kierrätyskeskuksesta hankittuja isoja pinssejä. Osittain maalasin ja piirsin kankaalle, mutta kokeilin myös kuvansiirtoa kopioidusta tai tulostetusta kuvasta. Käytin mm. omaa kissapiirrosta, jonka siis ensin kopioin. Niin voisi tehdä sarjatuotantoa, muuten minun on aivan mahdotonta käsittää, miksi en piirtäisi suoraan kankaalle pinssiin. Valokuvana käytin Inkeriinin (lupa on) kaunista lehtikuvaa, jonka tulostin väriprintterillä (mustesuihku ei käy tässä menetelmässä). Näkyy kylläkin vain vähän alla oikeassa alakulmassa, mutta onnistui hyvin. En kuitenkaan ole kovin kiinnostunut valokuvan siirtämisestä kankaalle, koska tiedän niin monta muuta tapaa koristella kangasta. Hyvä se on nyt tietää tämäkin, jos vaikka jossain tarvitseekin. Kurssilla monet käyttivät vanhoja henkilövalokuvia.
Lopuksi "suuri paljastus". Monet menetelmää käyttäneet ehkä jo tuntevat tämän jutun, mutta minun markkinamiehiä kohtaan vainoharhainen mieleni ajatteli kallista kuvansiirtoainetta levittäessäni, että kylläpäs näyttää ja tuntuu ihan tavalliselta liimalta. Kotona sitten levitin yhdelle kopiolle erikeepperiä ja länttäsin sen kankaalle, aika karkealle pellavakankaalle vielä. Siis liima levitetään kuvan päälle ja kuvapuoli painetaan kankaaseen. Kun liima (tai kallis kaupan aine) on kuivanut, kangastilkku ja paperi sen päällä laitetaan hetkeksi likoon lämpimään veteen. Paperi pehmenee ja sen voi varovasti kihnuttaa irti esim. sienellä, minä käytin ihan vain sormia. Erikeepperi kesti tosi hyvin, minusta paremmin kuin se toinen aine ja kuva jäi kankaalle. Alla todistuskappale A. Täytyypä kokeilla vielä jollain värikuvalla. Mutta näyttää vahvasti siltä, että kuvansiirtoon käy aivan tavallinen yleisliima, ainakin korutarkoitukseen. Uskoisin että myös se kankaan kovetusaine on suurimmaksi osaksi samaa tavaraa eli liimaa, sillä olen kovettanut ennen liimalla. Kokeilkaa ihmeessä!
12 kommenttia:
Vou, pitänee kokeilla tota erikeeperkikkaa joskus!
Kuvansiirtoaine haisee tosiaan aikalailla samalle kuin erikeepperi... tai ihan puuliimakin. Itse luulen, että toi "virallinen" liima saattaa sisältää semmoisia lisäaineita, että pysyypi pehmeämpänä kovettuessaan. Kuvan käyttötarkoitushan sitten määrää onko asialla väliä. Ja saatan olla aivan väärässä ja pahasti höynäytetty!
Kyllä, riippuu varmaan mitä tekee. Eihän erikeepperi varmasti kestäisi pesua ja se on epäilemättä hiukka jäykempi. Kovalle korupohjalle ja lakkaa päälle ajattelin laittaa.
Hei!
Kiitos tuosta liimavinkistä. Täytyypä hetimiten kokeilla!
anu
En olisi itse varmaan edes tunnistanut omaa kuvaani tuossa, mutta hyvältä näyttää! Hauskaa kun kuvio on tuossa niin iso, ettei siitä ota enää selvää, että mistä se on peräisin.
Inkeri: Pidänkin siitä kuvasta juuri siksi, se ei ole oikeastaan muuta kuin hieno väri ja kuvio eikä "esitä mitään".
Kivan näköisiä!
Se kankaankovetusaine kestää kovempaa kosteaa kohtelua kuin pvc-liimat.Testattu on:Kovetettu riepurossi kieppui ilman omaa syytään 2 tuntia kirjopesuohjelmassa eikä ollut moksiskaan kun pääsi pois. Liimat pehmenenvät melko nopeasti, mutta eihän kovetettuja esineitä yleensä ole pestäviksi tarkoitettukaan. Jotkut vaan tunkevat pesukoneeseen kaiken mikä ei pääse karkuun...
Huippu idea! Tätä voisi kokeilla joskus jollain yksinkertaisella kuvalla! :)
Jos tekee paljon ja myyntiinkin, varmasti on kannattavaa ostaa ihan ne "oikeat" tuotteet. Tulee ehkä kestävämpää. Meille kotikutoisille kertakokeilijolle sitten korvikkeet.
ihan toinen kotikutoinen kuvansiirtotekniikka jota ei voi pestä, mutta käy "taiteeseen" on käyttää musteella tulostettua kuvaa ja samaa tekniikkaa kuin Jokke, mutta aineena ihan tavallinen lateksimaali, siis varsinkin jos on purkinpohjalla valkoisia maalinjämiä niin tällä voi tehdä-tosin vihreä maali ja viivapiirros voisi olla aika hulppea yhdistelmä myös. Mitä halvempi printteri, sitä parempi tulos, sanoi Mandy Pattullo, joka opetti minulle tämän tekniikan. Aion kokeilla tuota liimatekniikkaa ihan takuuvarmasti.
Ahaa, tekniikkaa siis löytyy monta erilaista. Aina oppii uutta.
Lähetä kommentti