Sain väkerrettyä "tilkkuryijyn" tuolin päälle, vaikka kyllä siinä aikaa meni. Kankaat eivät taaskaan vähentyneet niin paljon kuin olisin toivonut. Idea sai potkun persuksiin, kun tein kukkapäällystä. Jossain vaiheessa mietin, että miksi ompelen pyöreäpäisiä läpsyjä kun kulmikas olisi ehkä helpompi. No jatkoin vaan luotevasti niistä muutamasta, jotka olivat jäännet yli aurinkokissatyynystä.
Värikäs siitä ainakin tuli! Suunnittelin ostavani Ikean toukokuun erikoismallistosta kauniin vihreän korituolin, mutta nehän olivat menneet loppuun yhdessä hujauksessa, myöhästyin. Nyt täytyy sitten odotella sopivan mallisen tuolin sattumista kohdalle kierrätyskeskuksessa ja sen maalaamista. Onneksi käy nykyiseenkin tuoliin.
Yläreunan peitin nauhanpalalla, joka oli jäänyt jäljelle kun ripustin tarjottimen seinälle. Pohjana on paksua intianpuuvillaa.
Ompelin näitä paloja silloin tällöin monen viikon aikana ja koko ajan sommitelma oli jotenkin levällään lattialla. Pöytätilaa kun ei juuri ole. Ainahan täällä on jotain käsitöitä kesken pitkin poikin ja niistä saa yli hyppiä.
13 kommenttia:
Hauska tuolinpäällinen! Siitä tulee hyvälle mielelle, kun sitä katselee. Ja aina voi löytää uusia kangasyhdistelmiä.
hauska tuolipeitto ja ihanan erilainen.
Hieno. Tulee Peppi Pitkätossu mieleen. :) -Eppu
Hauska, iloinen ja värikäs. Kylläpyöreäpäiset ovat minusta hauskempia kuin kulmikkaat olisivat. Tulee kukan terälehdet mieleen...
Mukava on aina värien kanssa leikkiä ja yhdistellä kankaita. Tähänkään ei tarvinnut mitään ostaa. Täytyy taas mietiskellä mihin seuraavaksi tilkkuja käyttäisi...
Lovely !
(a bit like the scales of a colourful fish ;-) !)
Huikea!!! Kerrassaan herkullinen!!! Tuolla mallilla kun viitsisin ommella kesäpäälliset korituoleihin... huoh...
Thank you Els!
Seuraavaksi teen kyllä sellaisen ryijyn ihan vaan revityistä kanttaamattomista kangaspaloista. Tuolin päällä ehkä rispaantuisi liikaa mutta seinälle?
Mielenkiintoinen pinta. Lohikäärme tuolinpehmuste?
Tulinpa vastavierailulle :) Jopa on kiva päällinen, malliin saa upotettua hyvin pienet tilkut. Juu, ne ei kyllä koskaan vähene...
Onhan se aika suomuinen. Siinä marimekko-ompelukirjassa olikin tehty isoja kaloja samalla periaatteella. Minä tein niin käsivaralta että yksikään pala ei varmaan ole ihan samanlainen.
Aivan mahtavan ihana! Seinälläkin näyttäisi upealta.
Kiitos Mallu, jos se ei pysy ollenkaan tuossa tuolissa niin voisi laittaa muuten esille.
Lähetä kommentti