Pyyhemerkit ja vohvelit

Arvatkaa kumpi on käsi- ja kumpi kasvopyyhe? Arvatkaa pidänkö nukeista? Onneksi lakkasivat pian antamasta niitä lahjaksi lapsena... Toisaalta pidän vohvelipyyhkeistä. Keräilen niitä kierrätyskeskuksesta, kaikissa sateenkaaren väreissä. Usein niissä on myös hienot virkatut reunukset tehtynä.

Muistakaas että 25.5. on sitten Pyyhepäivä. Don't panic! http://www.towel-day.com/fi/

Lisää ekovärjäystä

Uusimmat pellavan värjäyskokeilut. Nämä ovat kierrätyskeskuksesta ostetut housut, jotka ovat saaneet useita kokeita läpikäydä. Ensin lepänkäpyjä ja teetä, sitten vielä sipulinkuoria ja ensimmäisiä lupiininlehtiä. Puretus alunalla ja soodalla. Kasvit rullataan kankaan sisään ja tiukkaa myttyä höyrytetään tunnin ajan. Ihania läikkyjä! Suunnitelmia lisäkoristeluun on...

Tätä näköjään sanotaan suomeksi kontaktivärjäykseksi. Lainasin kirjastosta pari suomenkielistäkin värjäyskirjaa: Anna-Karoliina Tetrin Luonnonvärjäys ja Erik Sundstömin Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä. Yksi uuden näköinen kirjakin siinä oli, mutta kun anoin taas uuden kaupungin kirjastokorttia, sillä aikaa se jo hävisi hyllystä. Nopeat syövät hitaat ;)

Bongasinkin Sundströmin kirjasta, että joissain sienissä on olemassa itseloistavia eli fluoresoivia väriaineita. Jännittävää.

Vihreää vähän pohjoisempana

Terveisiä matkalta vähän pohjoisemmaksi. Siellä oli jo joitain muita vihertäviä asioita kuin lehtiä puissa. Kuten kuovin pesä.

Vesikasvit heräilevät.

Perhosia on kaikkialla.

Pienen pieniä vihreitä pampuloita.

Pieniä vihreitä kiviä.

Joku muukin on jättänyt jälkiä. Näätä?

Tämä ei jättänyt jälkiä eikä ollut linssilude vaan pakeni niin lujaa kuin... jalatta pääsi.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa: käsityö - eväs.

Käsityön piti olla pieni ja kevyt.

Pitkällä paluumatkalla on aikaa selvittää virkatun pääkallon saloja. Tällaisesta tuli samalla ensimmäinen "neulegraffiti", jonka olen tehnyt. Saattaa löytää kaukojunasta.

Rankan työpäivän jälkeen vieraillaan paikallisessa leipomossa.

Äiti Venetsiassa

Äiti saapuu Venetsiaan

Luulin jo että en tällä kertaa ehdi osallistua MaMa-haasteeseen. Sitten kuitenkin tein huvikseni muutamia kollaaseja, joita olin suunnitellut hiukan jo aikaa sitten. Uusia pohjakuviakin on löytynyt ilmaistorilta sen jälkeen. Koska yhdestä kuvasta sattui tulemaan äiti-aiheinen, ihan vahingossa, niin olen kuitenkin mukana MaMa-haasteessa nro 9: äiti. Kokeilin siihen monenlaisia kuvia, mutta kirkon kupolit toivat mieleen jonkin eläimen ja piirsinkin sitten itse mörrimöykyt. Muut kuviot ovat peräisin retrosta virolaisesta lastenkirjasta. Pohjakuva on vähän A4:sta pienempi paksu pahvinen maalausta jäljittelevä painokuva. Aika eriltähän nämä luonnossa näyttävät...

Ennen

Yksi versio, jossa oli mukana pakenevia skeittaajia. Vähän ehkä liikaa tavaraa.

Lastenkirjoja on taas jemmattu ilmaistorilta.

Kuva virolaisesta.

Aihetta sivuten entinen Tomtekalas päätyi myös jatkokäsittelyyn. Ajattelin että tämä sivu olisi hyvä kehyskartonki valokuvalle. Aukko tuohon valkoiseen kohtaan.

Insert baby picture here eli toukan kuva tähän.

Lisää kollaaseja on tulossa! Hauskaa hommaa, mutta liikaa valinnanvaraa. Vaikea tehdä päätöksiä.

Verkkoa solmuilla ja ilman

Tilattiin keväällä pala "muinaisverkkoa". Mitenkäs se taas menikään, ensin luodaan silmät, sitten käpy käyttöön. Solmujen kanssa saa olla tarkkana. Tulihan siitä vähän verkon näköistä. Hamppulankaa, koska nokkoslanka taisikin olla lopussa. Tai en vaan löytänyt.

Solmutonkin verkko on minusta kivaa näperrettävää, vaikka olen vain vähän kokeillut. Sitä esittelevät hyvin kokoelmani bilum-kassit, kirppikseltä ostetut. Kassit ovat Papua-Uusi-Guineasta. Lisätietoja http://en.wikipedia.org/wiki/Bilum

Ja oho! Joku osaa käyttää samaa tekniikka vaatteisiinkin! http://www.craftunbound.net/tag/bilum

Muistuttaa neulakinnastekniikkaa.

Keräilyhimo iski taas kierrätyskeskuksessa: lisää koreja. Pidän koreista. Haluaisin tehdä erilaista punontaa luonnonmateriaaleista.

Potra poika

Sain mahtavan lahjoituksen vehkaviidakkoon. Amorphophallus bulbifer eli itupökkövehka. Potra mukula on peitelty multaan keväällä. Siitä pitäisi tulla tosi iso! Taitaa tulla taas ahdasta viidakossa. Ahneen loppu on...

Aa tuuti lullaa.

Tällä mennään

Rupesin suunnittelemaan sitä bloginappia. Piirtää sutaisin pilkkukissan kuvan, mallista tosin, eläintarhakirjasta. Skannailin, pienentelin, surffailin, latailin. Kai se jotenkin onnistui. Kuvasta oli eri versioita ja tässä se on vähän isompanakin. Nappiin sitä piti pienentää niin kauheasti. Onkohan se oikeanlainen? Ainakin siinä on vihreää ja pilkkukissa, tyypillistä Jokkemaata. Se päätyi sivupalkkiin aika alas. Täytyis varmaan ehtiä siistimään blogin ulkonäköä ja uudistaa inspiraatiolistaa. No joskus sitten...

Tällä tiedotan samalla, että blogissa tulee varmasti olemaan hiljaisempaa työkiireiden takia. Käsitöitä kuitenkin pukerretaan ja syydän niitä sitten tänne, kun netin ääreen pääsen. Tekeillä on esimerkiksi uusi Hundertwasser-liivi vapaasti virkaten, mallina postikorttikuva. Tuosta Virkkaa iloksesi -kirjasta olen alun perin vapaavirkkauksen kekannut ja monta kikkaa oppinut.