Lopultakin kuvat rakukurssin tuloksena syntyneestä korusta. Riipus on luuta, naishahmo, jonka ostin kirpputorilta jo keväällä 2009. Muokkasin siitä oman versioini, koristelin helmillä, tein muun muassa tuon villin kuontalon. Minusta siitä tuli oikea hurjimus ja lainaan itseäni silloisesta Helmetin galleriakirjoituksesta: "Tämä on jokin esiäiti tai itse äiti Maa, joka ei minusta ole mikään lällysti hymyilevä pullamössö vaan villi olento, joka luo ja tuhoaa samaan aikaan". En kuitenkaan saanut oikein sopivia helmiä kaulanauhaan, vaikka savihelmiä ostelinkin. Vähitellen niitä kuitenkin kertyi kokoelmiin. Olin ajatellut että nauhassa olisi vain "maata", savihelmiä, mutta en pysty niin yksinkertaiseen. Tähän on taas koottu vähän kaikkea: bambua, luuta, savea, siemeniä, erilaisia puuhelmiä, jopa lasia, vaikka tämä ehkä liian jalostettu materiaali minua vähän arveluttikin. Monet materiaaleista ovat niin patinoituneita, että ensivilkaisulla on vaikea erottaa mikä on mitäkin. "Kynnet ja hampaat" sekä sulat viimeistelevät korun kuin korun. Ne omat rakuhelmet ovat siellä joukossa, pienempiä ja isompia. Suuret vihertävät melonihelmet erottuvat parhaiten. Ai kun tuli hyvät värit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti