lauantai 29. tammikuuta 2011

Vihreä tunnustus

Kiitokset teille miukuli ja Peikko ! Sain ältsyn hienon vihreän tunnustuksen ja yritänkin olla mahdollisimman "versatile" tulevaisuudessa(kin). Minä pidän monipuolisuudesta, ei saa jäädä junnaamaan paikalleen, mutta vihreästä täällä ei päästä eroon, sen vannon. Pitäisi "tunnustaa" seitsemän asiaa, se on aika vaikeaa, mutta yritän. Menee helposti vain luetteloiksi asioista, joista en pidä. Yhdistän tähän vähän lapsuushaastetta, joka kierteli viime vuoden lopulla.

1. Kun olin pieni, en asunut Suomessa. Haluaisin vieläkin asua lähempänä palmuja, mutta muuttaminen on niin vaivalloista. Voisi olla mukava asua autiolla saarella, jossa ei olisi yhtään ihmisiä.

2. Minusta piti tulla isona gepardi. Gepardi on maailman kaunein asia. Tavallinen kotikissa on hyvä kakkonen. En voi pitää kissaa, koska matkustan niin paljon.

3. En muista milloin olen viimeksi uinut. Vesi on ihan liian kylmää ja märkää.

4. En pidä musiikista (tämä aina jostain syystä hämmästyttää ihmisiä). En omista edes radiota. Musiikkia on ihan liian paljon kaikkialla, kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Mitä vikaa on hiljaisuudessa? Kotonakin joutuu usein olemaan korvatulpat korvissa, aina naapurit metelöi. Kumma kyllä, pidän kovasti musiikkivideoista, niitä voi tosin joutua katsomman ilman ääntä.

5. Olen päättänyt opetella seisomaan käsilläni, ennen kuin täytän 50. Olen näköjään aloittanut harjoittelun jo 60-luvulla. Se tuntuu olevan siitä kummallista, että menee paremmin, kun on välillä taukoa.



6. Pelkään julkista esiintymistä niin paljon, että en voi edes käydä teatterissa. Olen aivan kauhuissani niiden ihmisparkojen takia, jotka joutuvat olemaan lavalla. Ei voi katsoa. Live-musiikki on tietysti tuplapainajainen, vrt. kohta 4.

7. Mittautin juuri huvikseni marketissa rasvaprosenttini. Se oli 21.

Eli yhteenvetona voi sanoa, että olen tyytyväinen kun saan kaikessa rauhassa puuhailla omia juttujani.

Pitikö tämä toisiaan antaa eteenpäin viidelletoista? Se on aika paljon, en ole viime aikoina ehtinyt juurikaan etsiä uusia blogeja, mutta monimuotoisuuden ja vihreyden hengessä annan tunnustuksen eteenpäin tällä kertaa viherkasviblogeille, joita onkin kovin vähän. Mukava kun jotkin kuitenkin jaksavat kirjoitella hoito-ohjeita kasveille. On siellä käsitöitäkin joukossa. Olkaa hyvät:

viidakkokirjeet
Inkun Ihanat Kasvit
kolmannen kerroksen viidakko
Palasia nirpun elämästä
puutarhakuulumisia
aaponchili

6 kommenttia:

nirppu kirjoitti...

Kiitos tunnustuksesta!

Koska annoit tämän vihreyden hengessä, kirjoitan tunnustukset viherpeukalon näkökulmasta ;)

wihtori kirjoitti...

Huutokauppaa "koko omaisuus" ja etsi autio saari ja toteuta unelmasi. Mutta nettiyhteys siellä pitää olla, että ei postaamisesi lopu ! Ja mites, kun saaren ympärillä on sitä vettä ;)

Irmeli kirjoitti...

Mielenkiintoista! Jäin minäkin miettimään tuota "en pidä musiikista". Se on totta, että taustamelua on ihan liikaa. Itse nautin hiljaisuudesta, mutta jäinkin miettimään tulisinko lopultakaan toimeen ilman musiikkia? Ehkä, jos kuitenkin saisi jotain katsella ja kokeilla.

Jokke kirjoitti...

nirppu: hyvä viherpeukalot!

wihtori: mutta kun en halua luopua omaisuudestani. Pidän liikaa tavaroista. Valintoja, valintoja... Jos saarella ei ole tarpeeksi lämmin (sitten en kyllä mene sinne), voisi rakentaa saunan. Sitten ehkä voisi harkita veteen menoa. Itse asiassa pienenä pidin sukeltamisesta naamarin ja räpylöiden kanssa.

Irmeli: Se on enemmänkin sitä, että en halua kuunnella sitä mitä muut soittavat. Ei tuputusta! En tarvitse "ääniraitaa" elämälleni taustahälyksi.

Lilya kirjoitti...

Kiitos Viidakkokirjeiden ihka ensimmäisestä blogitunnustuksesta! :-)

Mullekin tuli tuosta musiikkitunustuksesta ajatuksia mieleen, ehkä ensisijaisesti näin kaupoissa ja asiakaspalveluhommissa jonkin verran työskentelevänä. Musiikki kaupoissa ja muissa julkisissa paikoissa on varmaan ensisijaisesti luomassa tunnelmaa ja peittämässä muita työskentelyn ääniä (hyllyjen täyttöä, kassakoneita, myyjien ja asiakkaisen välisiä keskusteluja), jotka hiljaisuudessa korostuisivat ja loisivat todella epämukavaa vaivaannusta. Ainakin itsellä tuli tämä heti mieleen, kun olen töissä sellaisissakin paikoissa, joissa ei sitä taustamusiikkia ole. Siellä korostuvat muut työn ja asiakkaiden äänet ihan eri tavalla, usein häiritsevästi.

Minäkään en ole asunut lapsena Suomessa, ja oon samaa mieltä siitä, että palmujen ja lämmön keskellä voisin viihtyä monelta osin paremmin! Ainakin tämä jokatalvinen pimeyden ylenpalttinen määrä on tosi masentavaa.

http://marjonsivuilut.blogspot.com/ kirjoitti...

Vihreä väri on ihana ja niin on hiljaisuuskin. Itse en kanssa enempiä välitä kvasta melusta tai "kansoitetuista" juhlista. Tykkään kanssa värkätä kaikenlaista "omaa" :D Ihan hyvä juttu tuo tunnustuksesi, kiitos :D

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...